Millaiset nimet muistetaan?

”Mikä se on se biisi joka menee silleen että dydydydydyydydy dydydydydyydydy dididididiididi dididididiididi…”

Tuttu tilanne? Erisnimien muistaminen on usein hankalaa, oli kyse sitten henkilöiden, paikkojen, yritysten, tuotteiden tai vaikkapa musiikkikappaleiden nimistä. Tämä on harmillista, sillä nimet ovat käteviä ilmauksia. Niiden avulla voidaan viitata yhteen tiettyyn kohteeseen lyhyesti mutta silti selkeästi. Mikäli nimeä ei muisteta, joudutaan turvautumaan edellä esitetyn kaltaisiin pidempiin, spontaaneihin kuvailuihin. Niiden ymmärtäminen taas saattaa olla vaikeaa, jolloin keskustelu harhautuu helposti alkuperäisestä aiheesta.

Nimien muistaminen on siis tärkeää, ja sitä onkin tutkittu jonkin verran. Tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet lähinnä eri ihmisryhmien, kuten ammattiryhmien, miesten ja naisten tai eri-ikäisten henkilöiden nimimuistien eroihin. Sen sijaan asiaa ei ole tarkasteltu itse nimien näkökulmasta. On kuitenkin selvää, että toiset nimet ovat helpompia muistaa kuin toiset. Moni suomalainen esimerkiksi muistaa, että Perun pääkaupunki on Lima. Mutta kuinka moni muistaa Perun naapurimaan, Ecuado­rin, pääkaupungin nimen? Eroa selittää lähinnä se, että lima sattuu olemaan suomen kielen sana.

Sananjalan numerossa 60 julkaistussa artikkelissani Candle in the wind: Empiirinen tutkimus nimien muistettavuudesta virtuaalisessa minigolfpelissä tarkastelen sitä, millaiset nimet ovat helppoja tai vaikeita muistaa. Käyttämäni tutkimusaineisto on peräisin verkkopeliyhteisö Aapelissa sijainneesta Minigolf-nimisestä pelistä. Suomalaislähtöinen Aapeli oli etenkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä erittäin suosittu pelisivusto, ja Minigolf oli yksi sen suosituimmista peleistä. Peliin voi tutustua koostamani esittelyvideon avulla. Juuri kyseinen peli valikoitui tutkimuksen aineistolähteeksi, sillä harrastin sen pelaamista aktiivisesti yli vuosikymmenen ajan. Laaja kokemus pelistä ja pelaajayhteisöstä oli tutkimusta toteutettaessa suureksi eduksi.

Tutkimusaineisto koostuu kahdesta teettämästäni muistikokeesta. Kokeessa 1 koehenkilöille näytettiin 50 kuvaa Minigolfin radoista ja heidän tehtävänään oli kertoa ulkomuistista kunkin radan nimi. Kokeessa 2 asetelma käännettiin päälaelleen: koehenkilöille näytettiin 50 radannimeä, ja heidän tehtävänään oli kuvailla ratoja vapaamuotoisesti ulkomuistista. Kokeet pyrkivät siis simuloimaan todellista keskustelutilannetta – ensimmäisessä kokeessa koehenkilö asetettiin puhujan, toisessa kuulijan asemaan. Muistikokeisiin osallistui 33 Minigolfin pitkäaikaista ja aktiivista harrastajaa.

Minigolfissa oli kaikkiaan yli 2 000 rataa, joten ratojen nimien muistaminen ei ollut helppoa aktiivisimmillekaan pelaajille. Hyvämuistisimmat koehenkilöt osasivat hieman yli puolet nimistä. Yksittäisten nimien muistamisessa oli valtavia eroja. Parhaiten muistetut radannimet tiesi selvä enemmistö koehenkilöistä, mutta molemmissa kokeissa löytyi myös sellaisia nimiä, joita ei muistanut yksikään koehenkilö.

Muistettavuuteen vaikuttavat tekijät

Koetuloksia sekä määrällisesti että laadullisesti analysoimalla paljastui useita nimien muistettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Yksi niistä oli luonnollisesti nimen ja kohteen välinen suhde. Kokeessa 1 parhaiten muistettu nimi oli Candle in the wind, joka viittaa paitsi Elton Johnin tunnettuun kappaleeseen, myös radan keskellä sijaitsevaan suureen kynttiläfiguuriin (ks. kuva). Sen sijaan nimet, joilla ei ollut havaittavaa yhteyttä radan ominaisuuksiin, olivat keskimäärin vaikeita muistaa.

Toinen muistettavuuteen vaikuttava tekijä on nimen kieli. Minigolfissa yli 80 % radannimistä oli englanninkielisiä, mutta mukana oli myös muita kieliä sekä itse keksittyjä tekosanoja, jotka eivät ole mitään tunnettua kieltä (esim. Fivagon, Siwali). Englanninkieliset nimet muistettiin keskimäärin parhaiten, tekosanat taas heikoiten. Myös tämä puhuu sen puolesta, että ymmärrettävyys edesauttaa nimen muistamista.

Yleensä oletetaan, että lyhyet nimet ovat helpompia muistaa kuin pitkät. Teettämissäni muistikokeissa pitkät nimet kuitenkin muistettiin yllättäen paremmin. Tämä johtunee siitä, että pitkät nimet kuvaavat usein kohdettaan tarkemmin ja ymmärrettävämmin kuin lyhyet. Oletukseen lyhyiden nimien kätevyydestä on siis syytä suhtautua varauksella.

Minigolfin radat muodostivat usein samanlaisia sarjoja kuin esimerkiksi elokuvat ja videopelit. Sarjan osilla oli muutoin sama nimi, mutta ne erotettiin sarjanumeroilla tai alaotsikoilla: Futuristic – Futuristic II; Speedy – Speedy Reloaded (vrt. esim. videopelit Final Fantasy ja Final Fantasy II tai elokuvat Matrix ja Matrix Reloaded). Ratasarjaan kuulumisen vaikutus nimen muistamiseen oli kaksijakoinen: ratasarjojen nimet muistettiin kokeissa yksittäisiä radannimiä paremmin, mutta sarjanumerot muistettiin hyvin harvoin.

Nimen muistamiseen vaikuttaa luonnollisesti myös itse kohteen tärkeys ja kiinnostavuus. Harva suomalainen unohtaisi esimerkiksi Maamme-laulun tai Nokia-yrityksen nimeä, mutta sattumanvaraisesti radiosta kuullun laulun tai sanomalehtimainoksessa nähdyn yrityksen nimi voi unohtua helposti. Myös Minigolfissa pelillisesti kiinnostavien ja tärkeiden ratojen nimet muistettiin johdonmukaisesti tylsien ja yhdentekevien ratojen nimiä paremmin. Huomattavaa kuitenkin on, että pelillisen kiinnostavuuden tilastollinen vaikutus muistettavuuteen ei kuitenkaan ollut yhtä suuri kuin joidenkin edellä esitellyistä nimen ominaisuuksista.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Mitä tästä kaikesta sitten voi päätellä? On toki mahdotonta sanoa varmuudella, missä määrin yksittäisten videopelin nimiä käsittelevän tutkimuksen tulokset pätevät myös muihin erisnimikategorioihin. Asiaa on siis syytä tutkia myös muunlaisten nimien osalta.

Näyttäisi kuitenkin olevan selvää, että nimi on helpompi muistaa, jos kielenpuhujat ymmärtävät sen merkityksen. Yritysten ja valtion laitosten niminä viime vuosina suositut tekosanat, kuten Destia, Itella tai Vimana, eivät siis lyhyydestään huolimatta ole useinkaan käteviä, kuten nimistöntutkijat ovat aiemminkin todenneet.

Ratasarjojen tarkastelu osoittaa, että nimien yhteneväisyys voi edesauttaa niiden muistamista, mutta liika samankaltaisuus lisää sekoittamisen vaaraa. Sama ilmiö voidaan havaita myös esimerkiksi kadunnimissä yleisissä aihepiirinimissä. On helppo muistaa, että Matinkatu sijaitsee Espoon Matinkylässä, mutta sen löytäminen Matintien, Matinkujan, Matinkulman, Matinraitin, Matinniityn, Matinkallion, Matinsyrjän, Kala-Matin ja muiden vastaavien nimien joukosta voi olla vaikeaa.

Onnistuneella nimenannolla voi vaikuttaa merkittävästi nimen muistettavuuteen. Nimiä annettaessa on siis tärkeää käyttää riittävästi harkintaa ja tarvittaessa myös asiantuntijatietoa.

PS. Alussa mainitun kappaleen nimi on Sandstorm.

Kirjoittaja

nimetön

Lasse Hämäläinen

Lasse Hämäläinen on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa, suomen kielen alalla. Hänen väitöskirjansa Nimet verkossa ilmestyy vuoden 2019 aikana.