Artikkelit, katsaukset ja arvostelut

Artikkelit, katsaukset ja arvostelut

Sananjalat 1–52 (2010)

AALTO, MINNA Helmi Setälä vuosisadan alun naiskirjailijana. Summary: Helmi Setälä, a Finnish writer in the early 1900´s 39: 189–204

AALTONEN, ESKO Ihmisten ulkomuodon luonnehtiminen kansankielessä. Referat: Über die volkstümliche Art, das Aussehen der Menschen zu charakterisieren. 1: 113–122
- Kansankielen ilmauksia ihmisten luonteenominaisuuksista ja käyttäytymisestä. Referat: Über die Ausdrücke der Volkssprache für die Charaktereigenschaften und das Gebaren der Menschen. 2: 112–121
- Uusi teos sukulaiskansoistamme. (Vuorela, Toivo, Suomensukuiset kansat.) 3: 238–239

AALTONEN, HEIKKI Valikoima vanhaa kirjasuomea. (Rapola, Martti, Vanhan kirjasuomen lukemisto.) 3: 237–238
- Suomalais-ugrilainen tietolipas. (Itkonen, Erkki, Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta.) 4: 143–144
- Uudistettu koulukieliopin laitos. (Setälä, E. N. – Nieminen, Kaarlo – Ojajärvi, Aulis, Suomen kielen oppikirja.) 7: 216–217
- Äidinkielen opetuksen uusia apuneuvoja. (Mattila, Pekka – Mäenpää, Anna-Liisa – Ruoppila, Veikko, Sananiekka; Mäenpää, Anna-Liisa, Sananiekan harjoituksia.) 7: 217–218
- Paavo Numminen † (1894–1968) 11: 152–155
- Uusi ruotsin ja suomen sanakirja. (Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja. Stora svensk-finska ordboken. A–J. Päätoim. Göran Karlsson.) 24: 183–184

AHOLA, ELINA Perusteellinen johdatus kielitieteeseen. (Ojutkangas, Krista – Larjavaara, Meri – Miestamo, Matti – Ylikoski, Jussi, Johdatus kielitieteeseen.) 51: 201–205
- Mikä on kielten ja kulttuurien suhde? (Kielissä kulttuurien ääni, Toim. Anna Idström – Sachiko Sosa.) 52: 202–204

AHTI, KEIJO Lauseenvastikkeiden yleisyydestä Toivo Pekkasen kielessä. Summary: On the Frequency of Clause Substitutes in Toivo Pekkanen. 2: 103–111

ALHONIEMI, ALHO Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9. 1958–15. 9. 1959. 2: 199–205
- Suomalainen murrelukemisto. (Suomalainen murrelukemisto, toim. Veikko Ruoppila ja Pentti Soutkari). 2: 207–208
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16.9.1959–15. 9.1960. 3: 230–232
- Uusia tietolippaita. (Jumin keko, toim. Jouko Hautala ; Sadeniemi, Matti, Kielenkäytön kysymyksiä ; Karlsson, Göran, Numerustutkielmia ; Rapola, Martti, Sanojemme ensiesiintymiä. Agricolasta Yrjö Koskiseen.) 3: 232–236
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9.1960–15. 9.1961. 4: 121–123
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9. 1961–15. 9. 1962. 5: 251–253
- Neuvostoliittolaista fennougristiikkaa. (Voprosy finno-ugorskogo jazykoznanija.) 5: 256–258
- ks. Ikola, Osmo – Alhoniemi, A. Rymättylän murretta. ks. Ikola, Osmo – Alhoniemi, A. Kustavin murretta.
- Paralleelikehitysten ja homonymian alueilta. (Nirvi, R. E., Sanoja ja käyttäytymistä. Sanahistoriallisia tutkimuksia. II.) 7: 193–194
- Helsingin kansainvälinen fennougristikongressi 23.8.–28.8.1965. 8: 223–227
- Rikassisältöinen infinitiivitutkimus. (Saukkonen, Pauli, Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa. I.) 8: 239–243
- Fennougristista yleiskielitiedettä. (Itkonen, Erkki, Kieli ja sen tutkimus.) 9: 272–274
- Rauman seudun murteen sisäheitosta. Referat: Über die Synkope im Dialekt der Gegend um Rauma. 9: 38–49
- ks. Ikola, Osmo – Alhoniemi, A. Muurlan ja Halikon murretta.
- Kielemme kokonaiskuvan uudistuvat piirteet. (Hakulinen, Lauri, Suomen kielen rakenne ja kehitys. 3., korj. ja lis. p.) 10: 212–216
- Suomen ja tšeremissin kielen suuntasijajärjestelmien funktionaalisesta rakenteesta. Summary: The functional structure of the direction-case systems in Finnish and Cheremis. 10: 66–77
- Datiivin epäadverbaalisesta käytöstä tšeremissin kielessä. Referat: Über den nichtadverbalen Gebrauch des tscheremissischen Dativs. 11: 62–81
- Uralistiikkaa heinäkuisessa Göttingenissä. 12: 183–185
- Kieli kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. (Schlachter, Wolfgang, Arbeiten zur strukturbezogenen Grammatik auf der Grundlage finnisch-ugrischen und indogermanischen Materials. Herausgeg. von Björn Collinder, Hans Fromm, Gerhard Ganschow.) 12: 198–200
- Minkä mitäkin Tallinnan viimevuotisen fennougristikongressin vaiheilta. 13: 200–206
- Suomen kielen yliopisto-opiskelun ja -opetuksen vaiheita. Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 21.4.1971 pidetty puhe. 13: 206–211
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimikaudesta 16.9. 1969–31.12. 1970. 13: 211–214
- Synkronisen tutkimuksen merkityksestä fennougristiikalle. Summary: On the significance of synchronic investigation for Fenno-Ugric research. 14: 5–15
- Humanistien kurssikirjallisuudesta. Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 11.4. 1972 pidetty puhe. 14: 232–237
- Muutamia ajatuksia humanistien tutkintojen uudistamissuunnitelmista. Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1973 pidetty puhe. 15: 247–252
- Neuvostoliittolainen tutkimus suomen kielen infinitiiveistä. (Dubrovina, Z. M., Infinitivy v finskom jazyke.) 15: 261–265
- Matti Liimola † (25.5. 1903–6.8. 1974) 16: 128–132
- Suomalaisten kielentutkijoiden tutkimusmatkoista etäisten sukukansojemme pariin. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1974. 16: 138–143
- Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista. Referat: Über einige charakteristische Verwendungsweisen finnischer Lokalkasus. 17: 5–24
- Kohti kotimaisten kielten tutkimuslaitosta- vai suunnittelua pelkän suunnittelun vuoksi? Alkajaispuhe Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1975 17: 160–165
- Uralistiikan bibliografian alkuosa valmis. (Bibliographie der uralischen Sprachwissenschaft 1830–1970. Herausgeg. von Wolfgang Schlachter und Gerhard Ganschow. Band I. Ungarisch. 1. Lieferung. 2. Lieferung.) 17: 167–169
- Tieteellisen julkaisutoiminnan murros. Alkajaispuhe Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1976 18: 183–187
- Tietoa kielestä – miten ja miksi? Alkajaispuhe Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 11.4.1978. 20: 170–174
- Suomen Kielen Seuran viisikymmenvuotistaipaleelta. Alkajaispuhe Suomen Kielen Seuran 50-vuotisjuhlassa 9.4.1979. 21: 161–164
- Lönnrotin suursanakirja satavuotias. Alkajaispuhe Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1980. 22: 185–188
- Suomen kielen lohkolause synkronisen ja diakronisen tutkimuksen kohteena. (Leino, Pentti, Suomen kielen lohkolause.) 24: 180–182
- Autonomian ajan fennougristiikka. (Korhonen, Mikko, Finno-Ugrian Language Studies in Finland 1828–1918.) 29: 204–206
- Postpositiorakenteiden synkroniaa ja diakroniaa. Referat: Synchronie und Diachronie von Postpositionskonstruktionen. 30: 27–44
- Suomen ja mordvan vanhat erosijat omilla teillään. Referat: Die alten Trennungskasus des Mordwinischen und Finnischen auf eigenen Wegen. 31: 21–30
- Selkeä kokonaiskuva obinugrilaiskielten passiivista. (Kulonen, Ulla-Maija, The Passive in Ob-Ugrian) 32: 189–192
- Mikko Korhonen † (26.4.1913–19.8.1991) 34: 135–138
- Mordvan sijasynkretismistä. Referat: Über den Kasussynkretismus im Mordwinischen. 34: 33–46
- Erkki Itkonen † (26.4.1913–28.5.1992) 34: 151–156
- ks. Hakanen, Aimo – Alhoniemi, Alho Suomen kieli ja sen sukukielten opetus ja tutkimus Turun yliopistossa: 75-vuotishistoriikki
- Fennougristiikan monet kasvot. Referat: Die vielen Gesichter der Finnougristik. 39: 7–16
- Suomen kielen lokatiivien avara maailma. (Huumo, Tuomas, Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa. Ajan, omistajan, paikan ja tilan adverbiaalien keskinäiset suhteet suomen kielessä.) 39: 221–224

ALHONIEMI PIRKKO Tutkimus peonirytmeistä. (Hormia, Osmo, Suomalaisen lyriikan peonirytmit.) 3: 240–241
- Veijo Meren ”Peiliin piirretty nainen”. Aineksia ja rakenteen piirteitä. Referat: ”Die in den Spiegel gezeichnete Frau” von Veijo Meri. Über die Elemente and die Struktur des Romans. 9: 188–198
- ’Vårt land’ ja virikkeet. Summary: ”Vårt land” and its inspiration. 10: 156–162
- Ilmari Kohtamäki † (2.5. 1905–9.5. 1969) 11: 149–152
- Marja-Liisa Vartion Hänen olivat linnut. Aineksia ja rakenteen piirteitä. Referat: Der Roman ”Hänen olivat linnut” von Marja-Liisa Vartio. 13: 147–161
- Realistien ihanteista. Suomalaisen realismin teoriaa vuodelta 1885. Referat: Über die Ideale der Realisten. Theorien des finnischen Realismus von 1885. 14: 191–200
- Christer Kihlmanin Sininen äiti. Dostojevskiläisiä näkökohtia. Summary: Christer Kihlman’s ”The Blue Mother”. Dostoyevskian views. 15: 160–179
- Christer Kihlmanin Varo, autuas! Teos, tausta ja polemiikit. Summary: Christer Kihiman’s novel Watch it, holy one! The work, its background and the polemics associated with it. 19: 144–163
- Salamiin kuninkaat: Runebergin testamentti? Referat: Die Könige von Salamis: Runebergs Testament? 20: 117–126
- Vaellus kuvien mukaan: Paavo Rintalan kaksi taiteilijaromaania. Referat: Eine Wanderung in Bildern: Die beiden Künstlerromane von Paavo Rintala 33: 93–108
- Orfeus toisessa maailmansodassa: Paavo Rintalan proosateos Sarmatian Orfeus. Referat: Orpheus im zweiten Weltkrieg: Paavo Rintalas Prosaerzählung Orpheus von Sarmatien. 38:141–152
- Tämän tiedämme Ahosta. (Hypén, Tarja-Liisa, Kuvassa oikealla Juhani Aho. Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen Aho-kuva 1880-luvulta 1990-luvulta.) 41: 309–311

ALITALO, RAIJA Nimimaisema osana Espoon kaupunkikuvaa. (Järvi-Espoo. Vesistönimet, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta. Toim. Sirkka Paikkala.) 35: 190–193

DE ANNA, LUIGI Italian kielen suomalaiset lainasanat kulttuurihistorian näkökulmasta. Summary: Finnish loan-words in Italian from the viewpoint of cultural history. 36: 87–100

ANTTILA, VEIKKO Esko Aaltonen † (1893–1966) . 9: 261–262
- Ruotsin talonpoikaisjuustot. (Ränk, Gustav, Från mjölk till ost.) 10: 228–231
- Rymättylän talvinuottakalastus muuttuvana elinkeinona 1885–1967. Referat: Der Eisnetzfang in Rymättylä 1885-1967 – ein Erwerbszweig im Wandel. 10: 82–102
- Kansankulttuurin yleisesitys. (Talve, Ilmar, Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja.) 22: 208–211
- Humanistin muotokuva: Ilmar Talve seitsenkymppinen. 30: 11–16

ANTTONEN, VEIKKO Suomen Kielen Seuran 80-vuotisjuhlapaneelin puheenvuorot 7.5.2009. Uskontotiede. 51: 184–186

APO, SATU Ihmesatujen teemat ja niiden tulkinta. Referat: Die Thematik des Märchens und ihre Deutung.22: 121–139
- Kauniita kansansatuja. (Puolitoistavuotias kuninkaanpoika. Unkarilaisia kansansatuja Transsilvaniasta. Valikoinut ja suomentanut Viljo Tervonen.) 24: 216–217
- Kaksi luokkaa, kaksi satuperinnettä: havaintoja 1800-luvun kansan- ja taidesaduista. Referat: Zwei Klassen, zwei Märchentraditionen. Beobachtungen zu Volks- and Kunstmärchen. 31: 141–166

AUKIA, MARKKU Reikätuoleista leikkikehiin. Referat: Vom Laufstuhl zum Laufstall. 20: 104–116

BARTENS, RAIJA Permiläiset l ja s -koaffiksit. Referat: Die Koaffixe l und s in den permischen Sprachen. 35: 23–42
- Lahja Unkarin kulttuurin ystäville: suurenmoinen käännöstyö. 49: 171–182
- Kielen mukana kuolee kansakin. 51: 151–157

BJÖRKQVIST, PIA ks. HÄKKINEN, KAISA – BJÖRKQVIST, PIA Varhaisnykysuomen yhdyssanat.

BLOMQVIST, PIA ks. HÄKKINEN, KAISA – BLOMQVIST, PIA Suomea suomalaisille suomeksi vuodesta 1836: Elias Lönnrotin kieliopilliset kirjoitukset Mehiläisessä.

CARLSON, MIKKO Ruoka on myös lukemisen asia. (Täysi kattaus. Ruokaa ja juomaa kirjallisuudessa. Toim. Siru Kainulainen – Viola Parente-Čapková.)49: 239–243

CSEPREGI, MÁRTA: Kaikuuko sankarilaulu Objoen rannalla? Esitelmä Kalevalan juhlavuoden seminaarissa Uralilainen kirjokansi Helsingissä 18.9.1999. 41: 248–254

DAHL, ÖSTEN – KARLSSON, FRED Verbien aspektit ja objektin sijanmerkintä: vertailua suomen ja venäjän välillä. Summary: Verbal aspects and object marking: a comparison between Finnish and Russian. 18: 28–52

DOMOKOS, PÉTER Onko suomalais-ugrilaista kirjallisuustiedettä? Summary: Does such a thing as Finno-Ugric literary studies exist? 23:125–131
- Lisätietoa suomalais-ugrilaisista eepoksista. 38: 210–213

DÖMÖTÖR, TEKLA – PENTIKÄINEN, JUHA Etnisyys ja uskonto: kenttätyötä Drávasztárassa 1968. 30: 162–172

EENILÄ, J. Lautojen ja lankkujen käsinsahaus Suomessa. Referat: Das manuelle Sägen von Brettern und Planken in Finnland. 7: 62–76

EIRAS, VUOKKO Uutta vogulilaisaineistoa. (Wogulische Texte mit einem Glossar. Gesammelt and bearbeitet von Béla Kálmán.) 19: 196–197
- Eteläostjakin vokaalisointuongelmia. (Vértes, Edith, Morphonematische Untersuchung der ostjakischen Vokalharmonie.) 20: 195–196
- Obinugrilaisen karhukultin kieltä. (Sz. Bakró-Nagy, Marianne, Die Sprache des Bärenkultes im Obugrischen.) 22: 202–204
- Obinugrilaista äännehistoriaa. (Honti, László, Geschichte des ob-ugrischen Vokalismus der ersten Silbe.) 24: 208–209
- Passiivipalapeli. (Schiefer, Erhard, Überlegungen zur Tauglichkeit des Passivbegriffs und bisheriger Passivuntersuchungen, mit besonderer Berücksichtigung finnisch-ugrischer Sprachen.) 26: 217–218
- Uralilaiskielten symposiohedelmiä. (Dialectologia Uralica. Materialen des ersten Internationalen Symposions zur Dialektologie der uralischen Sprachen 4.–7. September in Hamburg. Toim. Wolfgang Veenker; Studien zur phonologischen Beschreibung uralischer Sprachen. Toim. Péter Hajdú – László Honti.) 28: 247–250
- Ensimmäinen vogulin suursanakirja. (Wogulisches Wörterbuch. Gesammelt von Bernát Munkácsi. Geordnet, bearbeitet und herausgegeben von Béla Kálmán.) 29: 247–251
- Passiivista. (Schiefer, Erhard, Das Passiv und der mediale Gebrauch passiver Formen im Obugrischen. I. Die semantische Assoziation von 666 diathesenfähigen Verben cum interpretatione formarum ex prima fronte.) 29: 252–253
- Votjakin tataarilaiset lainasanat. (Csúcs, Sándor, Die Tatarischen Lehnwörter des Wotjakischen.) 33:165–167
- Kokonaisesitys uralilaisten kielten peruslukusanoista. (Honti, Lászlo, Die Grundzahlwörter der uralischen Sprachen.) 37: 232–236
- Sanakirjatyön sanakirja. (Bergenholtz, Henning – Cantell, Ilse – Fjeld, Ruth Vatvedt – Gundersen, Dag – Jónsson, Jón Hilmar – Svensén, Bo, Nordisk leksikografisk ordbok. Med bidrag av Helgi Haraldsson, Hans Kristian Mikkelsen, Jaakko Sivula.) 40:210–213
- Suomen sanojen ensiesiintymiä. (Jussila, Raimo, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä.) 41: 280–283
- Suurteos suomen kirjakielen linnunnimistön kehityshistoriasta. (Häkkinen, Kaisa, Linnun nimi.) 46: 203–207
- Agricolan juhlavuoden tutkimuskirjallisuutta. (Häkkinen, Kaisa – Lempiäinen, Terttu, Agricolan yrtit. Mikael Agricolan Rucouskirian terveyttä tuovat kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla; Mikael Agricola: Abckiria. Kriittinen editio. Toim. Kaisa Häkkinen.) 49: 208–212

ELSAYED, DUHA: Katsaus saamen modaali-ilmauksiin. (Koskinen, Arja, Toiminnan välttämättömyys ja mahdollisuus. Pohjoissaamen modaalisten ilmausten semantiikkaa ja syntaksia.) 41: 283–287

ks. Elsayed, Kirsi

ELSAYED, KIRSI Oppikirja lukiolaisen sosiaalistajana. (Karvonen, Pirjo, Oppikirjateksti toimintana.) 38: 223-226
- Infinitiivin subjekti manipuloinnin kohteena. Summary: The subject of the infinitive as the object of manipulation. 39: 99-118
- ’Pyhä’ kielessä ja kulttuurissa. (Anttonen, Veikko, Ihmisen ja maan rajat – `Pyhä’ kulttuurisena kategoriana.) 39:241–245

ks. Elsayed, Duha

ENGES, PASI Suomalaisen jätkän jäljillä. (Pöysä, Jyrki, Jätkän synty. Tutkimus sosiaalisen kategorian muotoutumisesta suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa metsätyöperinteessä.) 40: 213–215
- Supranormaalit elämykset ja merkitysten variaatio. Summary: Supranormal experiences and variation of meanings. 42: 167–180

ERHO, ELSA Maiju Lassilan tyylistä. Referat: Über den Stil des Schriftstellers Maiju Lassila. 1: 135–148
- ”Ihmisasumisesta johtuva tuoksu” F. E. Sillanpään tuotannossa. Referat: ”Der Geruch der menschlichen Behausung” in F. E. Sillanpääs Werken. 2: 175–184
- Vuoden- ja vuorokaudenajoista V. A. Koskenniemen runoudessa. Referat: Über die Jahresund Tageszeiten in V. A. Koskenniemis Dichtung. 3: 187–207
- ”. . . runoin pääsi ma seppelöin”. Eräs V. A.Koskenniemen klassisistinen runokuva. Referat: ”… runoin pääsi ma seppelöin”. Ein klassizistisches Ausdrucksmittel in der Lvrik V. A. Koskenniemis. 4: 101–108
- Konsuli Brennerin jälkikesä. V. A. Koskenniemen ainoa romaani. Summary: Indian Summer of Consul Brenner. The only novel by V. A. Koskenniemi. 5: 212–226
- V. A. Koskenniemi akateemisena juhlarunoilijana. Referat: V. A. Koskenniemi als Dichter akademischer Festgediehte. 7: 132–149
- Tie ja kulkijat Pentti Haanpään tuotannossa. Summary: The picaresque in the works of Pentti Haanpää. 8: 169–183
- Pentti Haanpään ”ilmaisuraivo”. Summary: ”Fury of expression” in Pentti Haanpää. 9: 214–232
- Unto Seppäsen kotiseututaiteesta. Referat: Unto Seppänens Heimatdichtung. 10: 167–177
- Jorma Korpelan kirjallisista virikkeistä. Summary: Literary influences in the work of Jorma Korpela. 13: 132–146

ERVASTI, ESKO Metafyysisten voimien probleemista V. A. Koskenniemen varhaisemmassa lyriikassa. Referat: Über das Problem der metaphysischen Kräfte in V. A. Koskenniemis früherer Lyrik. 1: 192–200
- Kaarlo Sarkian ”Unen kaivo” runon lyyrisistä motiiveista. Referat: Zu den lyrischen Motiven in Kaarlo Sarkias Gedicht ”Unen kaivo”. 3: 208–217

FINGERROOS, OUTI Sähkö ja valon aika – näkökulma maaseudun moderniin muutokseen ennen 1960-lukua. Summary: Electricity and the age of light – a view of the change to modernity in the countryside before the 1960’s. 42: 181–208
- Muistojen Karjala – utopiat paikasta. Summary: Memories of Karelia – utopias of a place. 46: 125–140

FORSMAN SVENSSON, PIRKKO Teonnimijohdin -minen 1600-luvun kirjasuomessa ja nykyproosassa. Summary: The suffix -minen in seventeenth-century texts and in modern prose. 32: 27–48

FORTELIUS, BERTEL Turunmaan ruotsalaisperäistä ja suomalaisperäistä paikannimistöä. Summary: Swedish and Finnish place-names in the Turku area (Turunmaa). 16:5–15
- Turunmaan suomalaisperäisen lainanimistön ongelmia. (Pitkänen, Ritva Liisa, Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö.) 28: 223–229
- Vanhan kirjasuomen kvasirakenne. Referat: Die Quasistruktur des alten Schriftfinnischen. 41: 43–58
- Potentiaali varhaisnykysuomen kynnyksellä. Summary: The potential at the outset of early modern Finnish. 43: 7–25

FROMM, HANS Muutamista piispa Henrikin surmavirressä esiintyvistä nimistä. Referat: Zu einigen Namen in Bischof Henriks Mordlied. 1: 61–75
- Suomen tahra-sanan etymologiasta. Referat: Zur Etymologie von Finn. tahra. ’Fleck’. 3: 5–10
- Lemminkäinen ja Balder. Referat: Lemminkäinen und Baldr. 5: 148–166
- Uudentyyppinen lainasanatutkimus. (Schlachter, Wolfgang, Studien zum Wachstum des Wortschatzes an skandinavischen und finnischen Lehnadjektiva.) 7: 203–208
- Karjalainen satu kiovalaisen bylinan säilyttäjänä. Referat: Ein karelisches Märchen als Traditor einer Kiever Byline. 10: 103–120
- Kalevalan reseption historiaa. Referat: Zur Rezeptionsgeschichte des Kalevala. 22: 7–29

GRÜNTHAL, SATU Runoratsun matkassa. (Lentävä hevonen. Välineitä runoanalyysiin. Toim. Siru Kainulainen – Kaisu Kesonen – Karoliina Lummaa.) 49: 234–239

GRÖNHOLM, MAIJA Ruotsalaislainojen pejoroituminen Turun murteessa. Summary: Pejoration of Swedish loan-words in the Turku dialect. 31: 103–126

GUSTAFSSON, ANNE Miscellanea solemnia. (Folklorica: Festschrift for Felix J. Oinas. Toim. Egle Victoria Zygas & Peter Voorheis.) 26: 224–227
- Kulttuurintutkimus kielen ja kerronnan kimpussa. (Kieli, kertomus, kulttuuri. Toim. Tommi Hoikkala.) 31:231–234

HAAHTELA, SAMPO Kohtalonsa on sanoillakin. Huomioita vanhan Sofokles-suomennoksen kieliasusta. Referat: Auch Worte haben ihre Schicksale. 14: 213–221
- Näkökulma Seunalan Annan kehtolauluun. Vaikutelmia riveiltä ja rivien välistä. Referat: Über das wiegenlied der Seunala Anna. 24: 133–141

HAANPÄÄ, RIINA Tarinat Pukkilan Jaskasta eteläpohjalaisuuden ilmentäjänä. Summary: Stories about Jaska Pukkila as images of South Ostrobothnia. 45: 97–114

HAAVIO, MARTTI Iski tulta ilman herra. Referat: Feuer schlug der Herr der Lüfte. 3: 111–135
- Lehtikelikko. Summary: Lehtikelikko. 8: 105–116
- ”Suomalainen Junckari-jumala”. Referat: Der finnische Gott Junckari. 11: 93–106
- Kummittelevat lapsivainajat. (Pentikäinen, Juha, The Nordic Dead-child Tradition. Nordic Dead-child Beings. A Study in Comparative Religion.) 11: 183–188

HAHMO, SIRKKA-LIISA Kalevala ja Alankomaat. Referat: Kalevala und die Niederlande. 26: 7–30

HAKAMIES, PEKKA Suomen Kielen Seuran 80-vuotisjuhlapaneelin puheenvuorot 7.5.2009. Folkloristiikka. 51: 187–188

HAKANEN, AIMO Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9.1962–15. 9.1963. 6: 219–221
- Suomen kielen elki-sanue. Summary: The ’elki’ word group in Finnish. 6: 58–75
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9.1963–15. 9.1964. 7: 187–190
- Vox populi. (Suomen murteiden sanakirja. Koevihko.) 12: 193–196
- Normaalilause ja eksistentiaalilause. Referat: Normalsatz und Existentialsatz. 14: 36–76
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimintavuodesta 1.1.1971–31.12.1971. 14: 237–239
- Assosiaatio, motivaatio ja presuppositio. Summary: Association, motivation and presupposition. 15: 5–23
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1972–31.12. 1972. 15: 252–255
- Lauseoppia ja semantiikkaa. 16: 132–137
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1973 –31.12.1973. 16: 143–145
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1. 1974–31.12. 1974. 17: 165–167
- Jälkimietteitä Budapestin kongressista. 18: 175–179
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1975–31.12.1975. 18: 187–188
- Itämerensuomalainen negaatio. (Savijärvi, Ilkka, Itämerensuomalaisten kielten kieltoverbi. I. Suomi.) 20: 177–179
- Oliko Vammala oikea valinta? Referat: Wurde mit Vammala die richtige Wahl getroffen? 22: 87–102
- Uusi näkökulma suomen modusten tarkasteluun. (Matihaldi, Hilkka-Liisa, Nykysuomen modukset I. Kvalitatiivinen analyysi.) 22: 193–196
- Vermlannin suomalaiskulttuuri symposiumin aiheena. 23: 141–146
- Humanistisen alan tieteellinen jatkokoulutus. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1981. 23: 146–150
- Äidinkielemme arkea ja juhlaa. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 15.4.1982. 24: 166–169
- Uudistettu tutkinto teoriassa ja käytännössä. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 14.4.1983. 25: 143–146
- Tieteellinen julkaisutoiminta ja sen rahoittaminen. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1984. 26: 184–187
- Satakunnan pronssikausi portti menneisyyteemme. (Salo, Unto, Satakunnan pronssikausi.) 26: 219–224
- Suomen kielen tutkimuksen tehtävistä. Summary: The tasks of Finnish language research. 27: 7–13
- Suomen kielen maisterien koulutuksesta Turun yliopistossa kolmen viime vuosikymmenen aikana. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1985. 27: 184–186
- Satakuntalaismurteiden lauseenvastikkeista. Summary: Contracted sentences in the Satakunta dialects. 28: 17–30
- Suomea ulkomaalaisille. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1986. 28: 191–193
- Äidinkielen arvosanan sisältävien tutkintojen luonteesta Turun yliopistossa vuosina 1975–85. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 8.4.1987. 29: 187–191
- Suomalaisen kirjan taivalta. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 13.4.1988. 30: 177–180
- Liekovesi ja Houhajärvi. Summary: Old place-names in Satakunta: Liekovesi and Houhajärvi. 31: 53–60
- Tieteellisten seurojen julkaisutoiminnan rahoitus. Alkajaispuhe Suomen Kielen Seuran 60-vuotisjuhlassa 9.4.1989. 31: 201–204
- Turun yliopiston suomen kielen äänitearkisto. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1990. 32: 175–177
- Suomen kielen tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1991. 33: 154–157
- Opere honestatur artifex. 34: 11–20
- Tutkinnonuudistuksen nykytila. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 6.4.1992. 34:173–176
- Partisiippiattribuutit kirjoitetun yleiskielen tyylipiirre. Summary: Participial modifiers as a stylistic feature of written standard Finnish. 35: 61–72
- Suomen kielen opetuksen ja tutkimuksen lähiajan näkymät. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 6.4.1993. 35: 158–161
- Sanakirjojen vuosisata. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 13.4.1994. 36: 119–122
- Nykyviron syntaksin ydinkysymyksiä. (Nemvalts, Peep, Case Marking of Subject Phrases in Modern Standard Estonian.) 38: 219–223
- Suomen kieli uuden vuosituhannen kynnyksellä. Läksiäisluento, jonka kirjoittaja piti Fennicumissa 5.3.1999 jäätyään eläkkeelle Turun yliopiston suomen kielen professorin virasta. 41: 239–248
- Vankkaa perustietoa Satakunnan menneisyydestä. (Salo, Unto, Ihmisen jäljet Satakunnan maisemassa. Kulttuurimaiseman vuosituhannet. Salo, Unto, Kotimaakuntamme Satakunta. Katsaus Satakunnan asuttamisen organisoitumisen, talouden ja kulttuurin vaiheisiin.) 41: 301–309
- Onks teijä heitin? Monikon persoonapronomineksi luokiteltujen muotojen käytöstä suomen murteissa ja kirjakielissä. Summary: Onks teijä heitin? The use of forms classed as plural personal pronouns in Finnish dialects and the literary language. 42: 7–46
- Viisikymmenvuotias Sananjalka. 50: 183–191
- Kahdeksan vuosikymmentä Suomen Kielen Seuraa. 51: 167–174

HAKANEN, AIMO – ALHONIEMI, ALHO Suomen kielen ja sen sukukielten opetus ja tutkimus Turun yliopistossa: 75-vuotishistoriikki.38:177–206

HAKULINEN, AULI Semanttisia huomioita lauseenvastikkeista. Summary: Semantic observations on complement clauses.) 15: 38–68
- Suomen sitä: pragmatiikan heijastuma syntaksissa. Summary: The syntax and pragmatics of Finnish sitä. 17: 25–41

HAKULINEN, LAURI Polysemiasta. Referat: Einiges über die Polysemie. 8: 5–16
- Unkarin kielen yliopisto-opetuksesta Suomessa. Referat: Über den ungarischen Sprachunterricht an den finnischen Universitäten. 9: 5–20

HALTSONEN, SULO August Ahlqvistin tutkimusmatkasuunnitelma v. 1855. 3: 219–222
- Varhaisin Schillerin suomennosmukaelma. Referat: Die älteste finnische Bearbeitung eines Gedichtes von Schiller. 5: 208–211

HAMARI, ARJA Maailman kielten erilaiset yhtäläisyydet ja yhtäläiset erot. (Näkökulmia kielitypologiaan. Toim. Anneli Pajunen.) 43: 224–230

HAMARI, ARJA – PERTILÄ, LAURA Suomen kielen ja kulttuurin opettaminen Venäjän suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa. 40: 171–177

HAUKIOJA, TIMO Varsi-sanue kognitiivisen semantiikan valossa. Summary: On the semantics of Finnish varsi: A cognitive account. 33: 67–76
- Kielen synnyn jäljillä.(Korhonen, Mikko, Kielen synty.) 35: 179–183

HEBEDOVÁ, PETRA Suomen ja viron astevaihtelun ongelmalliset kohdat kielen oppijalle. Summary: Difficulties of gradation in the acquisition of Finnish and Estonian. 51: 76–98

HEIKKILÄ, KAINO Mokša-mordvan sanakirja ilmestynyt Unkarissa (Juhász Jen, Moksa-mordvin szójegyzék. Sajtó a1á rendezte Erdélyi István.) 4: 148–162
- Etymologisia huomioita mordvalaisesta kaunokirjallisuudesta mordE kandzšo,kao ~ suom. kanta ; kaks (t)omoms ~ suom. kanke- ; rušmo ~ suom. ruhma,-o, -u. Referat: Etymologische Beobachtungen aus der mordwinischen Literatur. 9: 68–79

HEIMO, ANNE: Vuoden 1918 muistin paikat Sammatissa. Summary: The 1918 Finnish Civil War in Sammatti and sense of place. 43: 135–156
- ”Alkaneet suuret levottomuudet kautta maan” – Fredrik Litzénin almanakkamerkintöjä keväältä 1918. Summary: ”Great anxiety has spread through the country” – The Finnish Civil War in Fredrik Litzén’s 1918 calendar. 49: 62–78

HEINSOO, HEINIKE Vatjalaisista ja vatjalaisuudesta. 34:164–170

HEINÄMÄKI, ORVOKKI – KAUPPINEN, ANNELI – LAURINEN, LEENA Kasvatustieteellistä lingvistiikkaako? (Sarmavuori, Katri, Lasten kielen oppiminen.) 24: 191–198

HELASVUO, MARJA-LIISA Itsenäiset infinitiivit (Visapää, Laura, Infinitiivi ja sen infiniittisyys. Tutkimus suomen kielen itsenäisistä A-infinitiivikonstruktioista.) 50: 234–240

HERRALA, EEVA Matkalla tuhansien lähteiden maassa. 35: 153–158

HERRALA, EEVA – SJÖBLOM, PAULA Uralilaisen kantakielen rekonstruktio. (Décsy, Gyula, The Uralic Protolanguage: A Comprehensive Reconstruction.) 33: 178–182

HERRANEN, GUN Satakuntalaisten ihmesatujen maailma. (Apo, Satu, Ihmesadun rakenne. Juonien tyypit, pääjaksot ja henkilöasetelmat satakuntalaisessa kansansatuaineistossa.) 29: 256–258

HIETANEN, PIRITTA Hectorin laulutekstit ja suomalaisen lyriikan perinne. Summary: Hector’s rock lyrics and the Finnish lyrical tradition. 38: 95–108

HILPINEN, LEENA Pihtirasvaa ja vetolaastaria – Suomen teollisuustyöväestön tulokastavoista 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Summary: Initiation rites among Finnish factory workers. 22: 103–119

HINDERLING, ROBERT Torjuuko suomen kielen rakenne vierasperäisiä sanoja? Referat: Ist das Finnische fremdwortfeindlich? 11: 37–52

HINNERI, SAKARI Niittyjen ja peltojen nimistä ja nimityksistä Vakka-Suomen vanhoissa kylissä – ekologinen näkökulma. Referat: Über die Namen und Benennungen der Äcker and Kulturwiesen in alten Dörfern des südwestlichen Finnlands – eine ökologische Betrachtungsweise. 37: 95–116

HIRVONEN, ILKKA Kuinka omintakeinen on Agricolan Uuden testamentin ns. toinen alkupuhe? Referat: Mikael Agricolas Vorwort zum Neuen Testament. 18: 15–27
- Onko ims. huikea skandinaavista alkuperää? Referat: Ist das ostseefinnische huikea skandinavischer Abstammung? 21: 51–56
- Spesieksen kategoriasta suomen kielen kuvauksessa. Referat: Zur sogenannten Kategorie der Spezies in der Darstellung der finnischen Sprache.22: 71–86
- Ruotsin murteiden sanakirjan ensimmäinen vihko ilmestynyt. (Ordbok över Sveriges dialekter. Häfte 1. 1A-Andtäppt.) 35:176–179
- Mikä on sanojen juhla ja joulu germaanis-skandinaavinen alkuperä? Referat: Zum germanisch-skandinavischen Ursprung der finnischen Wörter juhla und joulu.39: 55– 64
- Perustuvatko suomen mätäkuu ja ruotsin rötmånad käännösvirheeseen? Summary: Are the Finnish mätäkuu and the Swedish rötmånad the result of a translation error? 47: 91–97

HJORT, MINNA ”Nyt mun täytyy kyllä vaihtaa rekisteriä, eli siis vittu” – Voimasanan käytöstä Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanissa. Summary: Literary swearing in Mikko Rimminen’s novel Pussikaljaromaani. 49: 45–61

HONKO, LAURI Funktioanalyyttisesta tutkimustavasta. Summary: On the Function Analytic Method. 3: 136–165
- Siirtymäriitit. Summary: The Rites of Passage. 6: 116–142
- Perinnelajianalyysin tehtävistä. Summary: On the tasks of Genre Analysis. 9: 125–149
- Rooliteorian soveltamisesta uskontotieteessä. Summary: On the application of role theory in comparative religion. 11: 107–123
- Perinne-ekologiaa – miten ja miksi? Summary: Ecology of tradition – how and why? 14: 95–104
- Riittien luokituksesta. Summary: On the classification of rites. 18: 106–123
- Kansanlääkintä kehityksen näkökulmasta. Summary: Folk medicine in the perspective of development. 19: 90–108
- Perinteen sopeutumisesta. Summary: On the adaptation of tradition. 21: 57–76
- Tyhjät tekstit, täydet merkitykset: folkloren transformaaleista merkityksistä. Summary: Empty texts, full meanings: on transformal meaning in folklore. 26: 99–130
- Perinnelajiteoria. Summary: Genre theory. 30: 99–123
- Folkloreprosessi. Summary: The Folklore Process. 32: 93–120
- Dialogisesta kenttämetodista. Summary: On dialogic field methodology. 34: 123–138
- Multiformit ja pitkän eepoksen arvoitus. Summary: Multiforms and the enigma of long epic. 37: 117–146

HUHTALA, LIISI Ison isännän torpparit. Kaunokirjallisuudesta valtionmaittemme vuokra-asutuksen käsittelijänä. Summary: Tenants of the great lord. Rent-settlement of state-owned lands in Finnish literature. 14: 201–212
- Fiktio ja todellisuus. 24: 162–165
- Kulttuuri-ihmisen kärsimykset: Maila Talvion matkakirjeiden diskurssit. Summary: The ordeals of a cultivated person: the discourse of Maila Talvio’s travel writings. 37: 167–180

HURME, JENNI Biitti ei piisaa koko ruokavalioksi. Musiikkiviitteisten ruokametaforailmausten systemaattinen käyttö Suosikin musiikkiarvosteluteksteissä. Summary: The systematic use of musical references to metaphorical expressions pertaining to food in the music reviews of Suosikki magazine. 44: 59–85

HURTTA, HEIKKI Väitöskirja imperfektimuotojen ti si -vaihtelusta. (Laalo, Klaus, Imperfektimuotojen ti si -vaihtelu suomen kielessä.) 30: 196–201

HUSS, LEENA: Unkaria ja suomea Australiassa. (Kovács, Magdolna, Code-switching and language shift in Australian Finnish in comparison with Australian Hungarian.) 44: 244–246

HUUMO, TUOMAS Korpustutkimus udmurtin typologiasta. (Suihkonen, Pirkko, Korpustutkimus kielitypologiassa sovellettuna udmurttiin.) 33: 171–175
- Referenssi- ja määräisyyssysteemien kartoitusta. (Vilkuna, Maria, Referenssi ja määräisyys suomenkielisten tekstien tulkinnassa.) 35: 183–187
- Suomen kielen lokaalisten adverbiaalien vaikutusalahierarkia. Summary: A scoping hierarchy of Finnish locative adverbials. 36: 69–86
- Suomen kielen objektin syntaksia ja semantiikkaa. (Leino, Pentti, Lauseet ja tilanteet. Suomen objektin ongelmia.) 36: 140–145
- Paikallissijan kieliopillistuminen datiivi-genetiivin funktioon: uralilaisen n-sijan ja itämerensuomalaisen adessiivin kehityksen vertailua. Summary: Grammaticalization of a locative case into the function of dative-genitive: A study of the Uralic n-case and the Baltic Finnic Adessive. 37: 55–80
- Ei-temporaalisten tila-adverbiaalien temporaalisista tulkinnoista. Summary: On temporal interpretations of nontemporal space adverbials. 38: 35–64
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1995. 38: 216–217
- Tavan adessiivin puolustus. (Karlsson, Göran, Suomen kielen tavan adessiivi.) 38:226–230
- Partitiivisubjekti ja tilajatkumot. Summary: Partitive subject and space continuums. 39: 65–98
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1996. 39: 215–216
- ks. OJUTKANGAS, KRISTA – HUUMO, TUOMAS Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1997
- Kieltolauseen partitiivisubjektin semantiikka. Summary: On the semantics of the partitive subject in negated sentences. 41: 21–42
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1998. 41: 256–257
- Alistuskonjunktion monet kasvot. (Herlin, Ilona, Suomen kun.) 41: 264–272
- Kansallista vai kansainvälistä fennistiikkaa? Kirjoitus perustuu 12.4.200 pidettyyn virkaanastujaisesitelmään. 42: 227–230
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1999. 42: 237–239
- Kaikki napillaan: kognitiivisen kielitieteen näkökulma paikallissijaisiin olotilanilmauksiin. (Onikki-Rantajääskö, Tiina, Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä.) 43: 203–208
- Rakkaudentunnustus kieliopille. (Helasvuo, Marja-Liisa, Syntax in the making: The emergence of syntactic units in Finnish conversation.) 44: 223–227
- Kognition kieli: Miten suomen kieli käsitteistää aistihavainnon? Summary: The language of cognition: How does Finnish conseptualise sensory perception? 47: 7–42
- Infinitiivit konstruktioissaan (Herlin, Ilona – Visapää, Laura, Elävä kielioppi: Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa). 48: 174–180
- Rooli, yksilö ja näkökulma: vaihtaa-verbin partitiiviobjektin motivaatiosta. Summary: Role, individual, and a viewpoint: what motivates the partitive object of the Finnish verb vaihtaa ’change’? 51: 7–24

ks. OJUTKANGAS, KRISTA – HUUMO, TUOMAS. Mikä erottaa muodot sisällä ja sisässä? ”Synonyymisten” muotojen analyysi.

HUUMO, TUOMAS – INABA, NOBUFUMI Perustietoa lauseopista. (Vilkuna, Maria, Suomen lauseopin perusteet.) 39: 233–241

HUUMO, TUOMAS – OJUTKANGAS, KRISTA: Muotikasta kielioppia – jatkumot ja muotit Ison suomen kieliopin selkärankana. (Hakulinen, Auli – Vilkuna, Marja – Korhonen, Riitta – Koivisto, Vesa – Heinonen, Tarja Riitta – Alho, Irja, Iso suomen kielioppi.) 47: 222–233

HUUSKONEN, MARJUT Kotoperäiset perinnelajitermit tulkinnan viitoittajina. Summary: Indigenous genre terms as signposts of interpretation. 40: 95–118

HYNÖNEN, EMMI Hyvää kieltä ei ole. (Hiidenmaa, Pirjo, Suomen kieli – who cares?) 46: 200–203
- Essiivisijaisten predikatiiviadverbiaalien temporaaliset, kausaaliset ja konditionaaliset implikaatiot. Summary: The temporal, causal and conditional implications of predicative essive-case adverbials in Finnish. 47: 43–63
- Genetiivin merkitysten moniulotteinen verkosto. (Jaakola, Minna, Suomen genetiivi.) 47: 234–237

HYNÖNEN, EMMI – SJÖBLOM, PAULA Populaaria tutkimustietoa etunimistä ja nimipäivistä. (Kiviniemi, Eero, Suomalaisten etunimet; Saarelma, Minna, Nimipäiväjuhlat.) 49: 219–226

HYYTIÄINEN, ERJA Lama synnytti työosuuskuntien uuden aallon. Summary: The recession gave birth to a new wave of workers’ cooperatives. 50: 125–143.

HYPÉN, TARJA-LIISA Kansalliskirjailijan myytti: aikalaisvastaanoton suhde Juhani Ahon kirjailijankuvaan. Summary: The myth of the national writer: the relation of contemporary reception and the image of Juhani Aho’s image as an author 31:167–178
- Lukijamatkalle kädestä pitäen. (Makkonen, Anna, Lukija, lähdetkö mukaani? Tutkielmia ja esseitä.) 41: 317–319
- Suomen kirjallisuuden historia uuteen uskoon. (Suomen kirjallisuushistoria 1–3. Päätoim. Yrjö Varpio.) 42: 282–286

HÄKKINEN, KAISA Vokaalisynteesiin perustuva tutkimus suomen ja unkarin vokaalifoneemien rajoista. Referat: Untersuchung zur Abgrenzung der finnischen und ungarischen Vokalphoneme auf der Grundlage der Vokalsynthese. 18: 70–77
- Uudentyyppinen sanakirjakokeilu. (Veenker, Wolfgang, Materialien zu einem onomasiologischsemasiologischen vergleichenden Wörterbuch der uralischen Sprachen.) 18: 208–210
- Tilastotietoja suomen kielen äännerakenteesta. Summary: Statistical information about the phonemic structure of Finnish. 19: 57–68
- Unkarin sanaston suomalais-ugrilaiset ainekset. (A Magyar szókészlet finnugor elemei I-III. Päätoim. György Lakó.) 21: 191–197
- Uralistiikan bibliografian toinen nide ilmestynyt. (Bibliographie der uralischen Sprachwissenschaft 1830-1970. Herausgegeben von Wolfgang Schlachter und Gerhard Ganschow. Redaktion: Christoph Gläser. Band II. Gemein-Uralisch, Gemein-Finnisch-ugrisch, Ostseefinnisch, Finnisch. 1. Lieferung.) 22: 200–202
- Suomen kielen sanaston suomalais-ugrilaiset juuret. Summary: The Finno-Ugric roots of the Finnish vocabulary. 24: 7–23
- Kaivattu johdatus. (Korhonen, Mikko, Johdatus lapin kielen historiaan.) 24: 202–208
- Harmaa etymologia. (Meri, Veijo, Sanojen synty. Etymologinen sanakirja.) 25: 174–177
- Etymologisen tutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Summary: On the present situation in etymological research, and its future. 26: 165–170
- Saksalainen suomen kielioppi. (Fromm, Hans, Finnische Grammatik.) 26: 207–211
- Kongressi komien mailla. 27: 174–183
- Tärkeää tietoa vanhoista germaanisista lainoista. (Hofstra, Tette, Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961.) 28: 236–241
- Suomen kielen vanhoista ja uusista yhdysverbeistä. Referat: Über die alten und neuen Verbalkomposita des Finnischen. 29: 7–29
- Uralilaisen kielikunnan vanhimmat sanat. (Rédei, Károly, Uralisches etymologisches Wörterbuch. Unter Mitarbeit von Marianne Bakró-Nagy, Sándor Csúcs, István Erdélyi †, László Honti, Éva Korenchy †, Éva K. Sal und Edit Vértes. Lieferung 1, 2, 3.) 29: 232–240
- Vanhat lainat uusissa kehyksissä. (Rédei, Károly, Zu den indogermanisch-uralischen Sprachkontakten. Veröffentlichungen der Kommission für Linguistik und Kommunikationsforschung, hrsg. Von Manfred Mayrhofer und Volfgang U. Dressler. Heft 16.) 29: 241–247
- Kielisukulaistemme menneisyys ja nykyisyys. (Uibopuu, Valev, Finnougrierna och deras språk. Kapitel om de finsk-ugriska folkens förflutna och nutid. Översättning från estniskan: Herbert Lagman. 30: 214–218
- Aulis J. Joki † (2.6.1913-8.2.1989). 31:195–201
- Germaanisten lainasanojen ”Cullainen kiria”. (Kylstra, A. D. Hahmo, Sirkka-Liisa – Hofstra, Tette – Nikkilä, Osmo, Lexicon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen.) 34:179–185
- Suomen lukusanasysteemin historiaa. Referat: Geschichte des finnischen Zahlwortsystems. 35: 7–22
- Uutta ja vanhaa etymologian alalta. (Suomen sanojen alkuperä.Etymologinen sanakirja. 1. A–K. Erkki Itkonen, päätoimittaja, Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja/toimitussihteeri; Aulis J. Joki, Reino Peltola, Marita Cronstedt, Eino Koponen, Meri Puromies, Klaas Ruppel, Satu Tanner.) 35: 165–170
- Tilamorfeemit, kielijärjestelmän kodittomat kulmakivet. Referat: Raummorpheme, die heimatlosen Eckpfeiler des Sprachsystems. 37: 7–24
- Indouralilainen arvoitus ja sen mahdollinen ratkaisu. Referat: Die indouralische Frage and ihre potentielle Lösung. 38: 7–24
- Kuinka ruotsin kieli on vaikuttanut suomeen? Summary: How Swedish has affected Finnish? 39: 31–54
- Mari uhmaa universaalia. (Luutonen, Jorma, The Variation of Morpheme Order in Mari Declension.) 39: 224–229
- Eteläviroa ja etymologian perusteita. (Koponen, Eino, Eteläviron murteen sanaston alkuperä. Itämerensuomalaista etymologiaa.) 40: 187–194
- Tyätä vuarotta. (Krook, Kristina, Ensitavun ie-, uo- ja yö-diftongien avartuminen suomen murteissa.) 41: 272–276
- Tieteellinen johdatus saamen kieliin. (Sammallahti, Pekka, The Saami Languages. An Introduction.) 41: 292–297
- Tieteellisen seuran rooli akateemisen kulttuurin kentässä. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 13.4.2000. 42: 235–237
- Nestor Eemil Setälän kouluaikaiset kieli- ja kulttuuriharrastukset. Referat: Die Sprach- und Kulturinteressen von Nestor Emil Setälä als Schüler. 43: 112–134
- Rahapula – tieteellisen seuran arkea ennen, nyt ja aina. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.2001. 43: 187–189
- Elias Lönnrot uudessa valossa. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 11.4.2002. 44: 214–216
- Suomalaisen runouden juurilla. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.2003. 45: 181–183
- Englanti Suomen viralliseksi kieleksi? Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 15.4.2004. 46: 185–188
- Myrskyn silmässä. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 7.4.2005. 47: 216–218
- Aforismin kieli ja mieli. Summary: The language and mind of an aphorism. 48: 43–63.
- Mauno Koski † (1930–2005) 48: 131–135.
- Kriittistä juhlintaa. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 6.4.2006. 48: 146–148
- Agricolan eläintarha. Summary: The Agricola zoo. 49: 7–21
- Itzepe Teco Mestarins ylistepi. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 11.4.2007. 49: 182–184
- Huomio, täällä ALFE! Kuuleeko kukaan? (Atlas Linguarum Fennicarum. Itämerensuomalainen kielikartasto. Läänemeresoome keeleatlas. 1–2.) 49: 212–218
- Onko suomi uhanalainen kieli? Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 7.4.2008. 50: 230–231
- Woi weickon, Ne Wanhat Tauat parahimmat. (Heininen, Simo, Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset.) 51: 214–217
- Suomen Kielen Seuran perustaja Martti Rapola. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 7.5.2009. 51: 189–192

HÄKKINEN, KAISA – BJÖRKQVIST, PIA Varhaisnykysuomen yhdyssanat. Referat: Komposita im Frühneufinnischen. 33: 31–56
- Suomea suomalaisille suomeksi vuodesta 1836: Elias Lönnrotin kieliopilliset kirjoitukset Mehiläisessä. Summary: About Finnish, in Finnish, for Finns: The Grammatical Writings of Elias Lönnrot in Mehiläinen Magazine. 40: 25–46

HÄNNINEN, KIRSI: Ufokontaktin rakentaminen ja tulkinta kokemuskertomuksissa. Summary: Construction and interpretation of Ufo-contact narratives. 47: 179–195

HÖLTTÄ-LAHTELA, PIRKKO Savolaista referointia. (Kuiri, Kaija, Referointi Kainuun ja Pohjois-Karjalan murteissa.) 29: 214–218

IKOLA, NIILO Mikael Agricolan suomentamat Raamatun kohdat ja niiden osuus koko Raamatusta. Referat: Die von Michael Agricola übersetzten Bibelstellen und deren Anteil an der gesamten Bibel. 5: 5–20
- Mikael Agricolan Uuden testamentin painatusvaiheita. Referat: Über den Druck des Neuen Testaments von Mikael Agricola. 8: 117–128

IKOLA, NIILO – UOTILA, JUSSI Suomen Kielen Seuran vaiheita 1929–1959. – Geschichtlicher Rückblick bis 1959 über die Tätigkeit der Suomen Kielen Seura (Gesellschaft für finnische Sprache), gegründet am 9/4 1929 in Turku. 1: 201–211

IKOLA, OSMO Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä. Referat: Über einige syntaktische Verschiebungen im Finnischen. 1: 39–60
- Huhtikuun 9. päivän perinteet. Puhe Suomen Kielen Seuran 25. vuosipäivänä 9.4.1954. Referat: Die Traditionen des 9. April. 1: 215–217
- Mikael Agricola suomen kielen viljelijänä. Puhe Suomen Kielen Seuran 28. vuosipäivänä, Mikael Agricolan kuoleman 400-vuotispäivänä 9.4.1957. Referat: Mikael Agricola als Meister der finnischen Sprache. 1: 218–223
- Suomen kielen ja sen lähialojen yliopistollinen opetus- ja tutkimustyö Turussa. Puhe Suomen Kielen Seuran 29. vuosipäivänä 9.4.1958. Referat: Der akademische Unterricht und die Erforschung der finnischen Sprache und ihrer Nachbarfächer in Turku. 1: 224–227
- Kirjakielemme rakennusaineet. Summary: The Elements of Literary Finnish. 2: 5–14
- Suuri syrjäänin sanakirja. (Fokos-Fuchs D. R., Syrjänisches Wörterbuch. I-II.) 2: 206–207
- Budapestin fennougristikongressista ja muutakin Unkarista. 3: 222–227
- Suomen Kielen Seuran sekä turkulaisten suomen kielen ja sen lähialojen yliopistollisten laitosten toiminnasta. Puhe Suomen Kielen Seuran 31. vuosipäivänä 9.4.1960. 3: 228–230
- Ensimmäinen ja toinen. Summary: On the Finnish Words for ”first” and ”second”. 4: 30–35
- Entistä ehompi SKRK. (Hakulinen, Lauri, Suomen kielen rakenne ja kehitys. 2., korj. p.) 4: 138–140
- Hajasijoituksen mahdollisuuksista suomalaisen ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen alalla. Puhe Suomen Kielen Seuran kokouksessa 10.4.1961. 4: 118–121
- Nykysuomen sanakirja valmis. (Nykysuomen sanakirja. I-VI.) 4: 136–138
- Eräästä 1600-luvun kirjasuomen tyylipiirteestä. Referat: Über eine stilistische Eigenheit des Sehriftfinnisehen im 17. Jahrhundert, in: Memoires de la Société Finno-ougrienne 125, (S. 69 ff.) Helsinki 1962. 5: 75–88
- Suomalais-unkarilainen sanakirja. (Papp, I., Suomalais-unkarilainen sanakirja – Papp István, Finn-magyar szótár.) 5: 258–260
- Amerikkalainen viron kielioppi. (Harms, Robert T., Estonian Grammar.) 6: 232–236
- E. N. Setälä kielentutkijana. Puhe Suomen Kielen Seuran 35. vuosipäivänä 9.4.1964. 7: 183–187
- Suomen kielen kehityskaudet. Summary: Periods of development in the Finnish language. 7: 32–40
- Uusi suomen lauseoppi. (Situ, Paavo, Suomen kielen lauseoppi.) 7: 194–198
- Hinnerjoen murretta viime vuosisadalta. 8: 219–223
- Kielenhuoltomme tulevaisuus. Suomen Kielen Seuran 36. vuosipäivänä 9. 4.1965 pidetty puhe. 8: 230–235
- ”Päästä meitä pahasta”. Eräs itämerensuomalaisten kielten objektikysymys. Referat: ”Päästä meitä pahasta”. Eine Objektfrage der ostseefinnischen Sprachen. 8: 28–38
- Kansallisten tieteiden lähiajan tavoitteista. Suomen Kielen Seuran kokouksessa 21.4.1966 pidetty puhe. 9: 266–269
- Unkarin kielen tutkijain kongressi. 9: 263–264
- Hiisi-sanueen tutkimusta. (Koski, Mauno, Itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue.) 10: 216–220
- Tieteellisten seurojen merkityksestä. Suomen Kielen Seuran 40-vuotisjuhlassa 9.4. 1969 pidetty puhe. 11: 161–165
- Yliopistojen suomen kielen laitosten tieteellisestä toiminnasta. Suomen Kielen Seuran vuosipäivänä 9.4.1970 pidetty puhe. 12:185–189
- Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista. Referat: Über die Satzentsprechungen und eingebetteten Sätze im Finnischen. 13: 17–51
- Suomen ja viron vertailurakenteet. (Uibopuu, Valev, Similarkomparative Konstruktionen im Finnischen und Estnischen insbesondere in der modernen Schriftsprache. Syntaktisch-stilistische Untersuchungen.) 13: 216–220
- Kirjakieli ja puhekieli, yleiskieli ja murre. Hieman käsitteiden selvittelyä. Referat: Schriftsprache und Umgangssprache, Gemeinsprache und Mundart. Beitrag zur Erhellung der Begriffe. 14: 16–26
- Martti Rapola † (10.11. 1891–27.8. 1972) 15: 234–239
- Suomen sanat lopun mukaan aakkostettuna. (Suomen kielen käänteissanakirja. Koostanut Tuomo Tuomi./Reverse Dictionary of Modern Standard Finnish. Compiled by Tuomo Tuomi.) 15: 255–258
- Länsi-Uudenmaan oi- ja ei-nominit. (Lehtimäki, Pekka, oi- ja ei-nominit Länsi-Uudenmaan murteissa.) 15: 258–261
- Eräästä Hinnerjoen murteen näytteestä. 15: 282
- Suomen kielen historiaa ranskaksi. (Sauvageot, Aurélien, L’élaboration de la langue finnoise.) 16: 150–158
- Suomen adjektiivien tutkimusta. (Hakanen, Aimo, Adjektiivien vastakohtasuhteet suomen kielessä.) 16: 178–182
- Malakias Costianderin kirje vuodelta 1840. 17: 151–158
- Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä. Summary: The contribution of Antti Lizelius to the Finnish language. 18: 5–14
- Vanhimmat viron kieliopit. (Die estnischen Grammatiken des 17. Jahrhunderts. I. Heinrich Stahl, Anführung zu der Estnischen Sprach (1637). Johan Gutslaff, Observationes Grammaticae circa linguam Esthonicam (1648). Kommentiert und herausgegeben von Harald Haarmann.) 20: 194–195
- Epätarkkuus kielen käyttökelpoisuutta lisäävänä tekijänä. Summary: The uses of inexactitude in linguistic expression. 21: 7–16
- Etelävirolainen käsikirja vuodelta 1691. Lisä virolaisen varhaiskirjallisuuden historiaan. Referat: Ein dorpatestnisches Handbuch aus dem Jahre 1691. 24: 97–120
- Partitiivin käytön historiaa. (Larsson, Lars-Gunnar, Studier i de östersjöfinska språkens partitivbruk.) 24: 175–180
- Porthan kielentutkijana. Summary: Henrik Gabriel Porthan as a linguistic scholar. 25: 7–22
- Vanhan etelävirolaisen käsikirjan esipuhe. Referat: Vorrede eines alten dorpatestnischen Handbuches. 25: 134–142
- Puhutun ja kirjoitetun kielen välisistä syntaktisista eroista. Referat: Syntaktische Unterschiede zwischen gesprochener und geschriebener Sprache. 27: 33–44
- Lauri Hakulinen † (6.10.1899–2.3.1985). 27: 157–160
- Mitä Aleksis Kivi merkitsee Suomen kansalle? 27: 161–164
- Sorolainen tutkimuksen kohteena. (Kouri, E. I., Saksalaisen käyttökirjallisuuden vaikutus Suomessa 1600-luvulla. Ericus Ericin Postillan lähteet.) 28: 213–215
- Odotettu unkarilais-suomalainen sanakirja. (Papp, I. – Jakab, L., Unkarilais-suomalainen sanakirja / Papp István – Jakab László: Magyar-finn szótár.) 28: 245–246
- Agricolan canssa ja cansa. Summary: The spellings canssa ”people” and cansa ”with” in Mikael Agricola. 29: 31–36
- Agricola Tarkiaisten tutkimana. (Tarkiainen, Viljo – Tarkiainen, Kari, Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja.) 29: 195–203
- Post- ja prepositioiden rektiosijoista. Referat: Zu den Rektionskasus von Verhältniswörtern 31: 31–38
- Sampo Haahtela † (18.8.1908–21.8.1993). 35:151–153
- Potentiaali suomalaisessa Raamatussa ja vähän muuallakin. Referat: Der Potentialis in der ersten finnischen Bibel and an anderer Stelle. 36: 19–36
- Kokonaisesitys kirjasuomen historiasta. (Häkkinen, Kaisa, Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia.) 36: 130–140
- Volter Kilven kirjeenvaihtoa. (Vieras, vieras minä olen kaikille. Volter Kilven ja Vilho Suomen kirjeenvaihto 1937–1939 ja muita kirjeitä. Toim. Pirjo Lyytikäinen.) 36:158-160
- Itse-sanan syntaktinen käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa. Summary: The syntax of the word itse (’self’) in standard Finnish and in dialects. 37: 25–54
- Uniikki etelävirolainen kirkkokäsikirja Turun yliopiston kirjastossa. 37: 195–196
- Tempussysteemi ja kieliopillistuminen. (Metslang, Helle, Temporal Relations in the Predicate and the Grammatical System of Estonian and Finnish.) 37: 205–212
- Abessiivin käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa. Summary: The use of the abessive in Standard Finnish and in dialect. 38: 25–34
- Pertti Virtaranta † (20.5.1918–9.7.1997). 39: 205–208
- Suomen yleisen kielitieteen historiaa. (Karlsson, Fred, Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen.) 39: 229–233
- Sana raamattu Agricolalla ja uudemmassa kirjasuomessa. Referat: Das finnische Wort raamattu bei Agricola und in der neueren Schriftsprache. 40: 7–24
- Havaintoja komitatiivin käytöstä suomen murteissa ja yleiskielessä. Summary: Some observations on the use of the comitative case in Finnish dialects and the standard language. 41: 59–80
– Oliko Setälä plagiaattori? (Karlsson, Fred, E. N. Setälä vaarallisilla vesillä. Tieteellisen vallankäytön, käyttäytymisen ja perinteen analyysi.) 42: 240–246

IKOLA, OSMO – ALHONIEMI, A. Rymättylän murretta. Texts representing the Finnish Dialect in Rymättylä. Kansankielen näytteitä 1. 5: 227–249
- Kustavin murretta. Texts representing the Finnish Dialect in Kustavi. Kansankielen näytteitä 2. 6: 187–212
- Muurlan ja Halikon murretta. Texts illustrating Finnish dialects spoken in Muurla and Halikko. Kansankielen näytteitä 5. 9: 233–260

IKOLA, OSMO – KOILLINEN, LEENA Maskun murretta. Text representing the Finnish dialect in Masku. Kansankielen näytteitä 3. 7: 163–182

IKOLA, OSMO – WIIK, KALEVI Eurajoen murretta. Text representing the Finnish dialect in Eurajoki. Kansankielen näytteitä 4. 8: 193–216

INABA, NOBUFUMI Genetiivin ja partitiivin datiivinen käyttö vanhassa kirjasuomessa: sijanmerkinnän ja sijajärjestelmän suhteesta. Summary: Datival use of the genitive and partitive in Old Finnish. On the relation between case-marking and the case system. 42: 47–86
– Elollistarkoitteinen lähde ja sen s-sijainen merkintä itämerensuomalaisissa kielissä: sijanmerkinnän ja sijajärjestelmän suhteesta II. Summary: Animate sources and their case-marking in -s in the Finnic languages: On the relationship between case marking and the case system II. 43: 26–64
– Ensimmäisen suomenkielisen Biblian allatiivin käyttö modernin kuvausvälineen valossa. (Leino, Pentti – Herlin, Ilona – Honkanen, Suvi – Kotilainen, Lari – Leino, Jaakko – Vilkkumaa, Maija, Roolit ja rakenteet. Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktiossa.) 44: 247–262

INABA, NOBUFUMI ks. HUUMO, TUOMAS – INABA, NOBUFUMI Perustietoa lauseopista.
- Nyt ekvatiivilause on ongelmamme. (Kelomäki, Tapani, Ekvatiivilause.) 40: 182–187

INGO, RUNE Suomen partisiippiattribuutit väitöskirjan aiheena Uumajassa. (Forsgren, Tuuli, Finska participattribut i svensk översättning.) 29: 225–230

ISSAKAINEN, TOUKO: “Tulenväki on kaikkein väkevin, se kun polttaa niin kovasti”. Kansanuskon väki-kategorian uudelleenarviointia. Summary: ”The spirit of fire is the greatest force of all, because it burns so hard.” A re-evaluation of the väki-category in folk belief. 44: 110–127

ITKONEN, TERHO Merkittävä tutkimus lause- ja tyyliopin alalta. (Ikola, Osmo, Das Referat in derfinnischen Sprache. Syntaktisch-stilistische Untersuchungen.) 4: 140–143
- Vuohenkalma. Summary: Vuohenkalma. 9: 31–37
- Etsimisen ja löytämisen alalta. Summary: Verbs for ’seek’ and ’find’. 12: 5–17
- Kokonaisesitys Suomen Karjalan nimistöstä. (Nissilä, Viljo, Suomen Karjalan nimistö.) 18: 203–205

IVASKA, ILMARI Eksistentiaalilauseen subjektijäsen edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksissa. Summary: Subject constituent of the existential sentence in the writing of advanced learners of Finnish. 52: 67–88

JAATINEN, SATU: Emännät kautta Suomen – kotirintaman naiset jatkosodan mainonnan silmin. Summary: Matrons throughout Finland – women of the home front as seen in advertisements during the War of Continuation. 43: 157–165
- Mehiläisen merkissä. Summary: Working as hard as a bee. 48: 101–109.

JAKAB, LÁSZLÓ Unkarin kielen käänteissanakirja ja kielihistorian tutkimus. Referat: Das rückläufige Wörterbuch der ungarischen Sprache and die sprachgeschichtliche Forschung. 11: 82–92
- Unkarin murteiden kartta. (A Magyar Nyelvjárások Atlasza I.) 12: 201–204

JALAVA, AULIKKI ks. Kallio, Jussi – Jalava, Aulikki, Paimion murretta.
- ks. Kallio, Jussi – Jalava, Aulikki, Kalannin murretta.
- Lea Helon tuotannon vastaanotto ja aika. Referat: Zeit and Rezeption des dichterischen Werks von Lea Helo. 32:141–153

JARVA, VESA: tytinä ’aladobi’-sanan motivaatiosta. Summary: On the motivation of the word tytinä ’jellied meat’ 41:107–124

JARVANSALO, JUTTA Ruijansaamen itämurteen vokaalijärjestelmä. Summary: Vowels in eastern Finnmark Saami. 48: 77–84

JOKELA, HANNA Ohjeita suomen kielen suojeluun. (Kotilainen, Lari, Suomensuojelija. Ohjekirja kielen pelastamiseen.) 52: 204–208

JOKINEN, LAURA Suomen kielen maaginen viha. Referat: Das magische Wort viha im Finnischen. 2: 78–95

JUNNONAHO, MARTTI Uskontososiologiaa ja sosiaaliantropologiaa suomeksi. (Uskonto ja yhteisö. Tutkimuksia uskontososiologian alalta. Toim. Juha Pentikäinen.) 17: 170–171
- Vastakulttuurin käsiteanalyysia. Summary: The analysis of the concept counter-culture. 21: 77–96
- Kenttätyöopas kulttuurin tutkijoille. (Kulttuurin kenttätutkimus. Kulttuuri ja kieli 1. Toim. Päivikki Suojanen – Lassi Saressalo.) 24: 213–215
- Mitä vitsiä kaskuissa? (Knuuttila, Seppo, Kansanhuumorin mieli. Kaskut maailmankuvan aineksena.) 34: 198–200

JUSSILA, RAIMO Kansanperinteen sana-aarnio. (Vuorela, Toivo, Kansanperinteen sanakirja.) 22: 205–207

JUUTILA, ULLA-MAIJA Ruumiillisuus, seksuaalisuus ja naisen identiteetti Iris Uurron romaanituotannossa. Summary: Sexuality, the body and the female identity in the novels of Iris Uurto. 35: 137–149
- Naiset sodassa. Sota paremman maailman puolesta Elvi Sinervon teoksessa Toveri, älä petä. Summary: Women in war. A war for better world in Elvi Sinervo’s work Toveri, älä petä (Comrade, don’t fail us)42: 209–226

JYTILÄ, RIITTA “Tämä on minun puheenvuoroni” – naistekijä ja oman äänen ongelma Eira Stenbergin romaanissa Häikäisy. Summary: ”This is my turn to speak.” The female author and the problem of one’s own voice in Eira Stenbergs novel Häikäisy (‘Glare’) 51: 136–150

JÄMSÄ, TUOMO Lappi pakenee, lanta sikenee: sanojen Lappi ja lappalainen alkuperä. Summary: The origin of the words Lappi (Lapland) and lappalainen (Laplander). 30: 45–72

JÄRVIKOSKI, OLLI Kannan kehityksen tieltä. 10: 208–210
- Empiiristä tilastosyntaksia. (Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred – Vilkuna, Maria, Suomen tekstilauseiden piirteitä: kvantitatiivinen tutkimus). 24: 185–188
- ks. Kallio, Jussi – Järvikoski, Olli, Karunan murretta.

KAINULAINEN, SIRU: Voimaa! (Sanan voima. Keskusteluja performatiivisuudesta. Toim. Lea Laitinen ja Lea Rojola.) 41: 320–324

KAIVOLA-BREGENHØJ, ANNIKKI Kertomuksen toistaminen. Summary: Repetition of a story. 28: 83–112
- Matti Kuusi † (25.3.1914–16.1.1998). 40:165–167
- Lauri Honko † (6.3.1932–15.7.2002) 44: 196–199

KALLIO, JUSSI Pahan sulhon saanut. Summary: The Mistreated Bride. 7: 77–115
- Kielentutkijain ATK-seminaari. 13: 197–200
- Fennofiilien kielipolitiikkaa. (Koivusalo, Esko, Fennofiilien murrekiista.) 18: 199–200
- Kolmannen persoonan dilemmat. Referat: Dilemmata der dritten Person. 20: 52–74
- Jälkipoimintaa Turun fennougristikongressista. 23: 132–140
- Tiedeviestintää. (Tutkimusviestinnän opas. Tutkimusten ja selvitysten laatiminen ja julkaiseminen. Toim. Paul Fogelberg.) 28: 251–253

KALLIO, JUSSI JA PAJUNEN, ANNELI Karjalan (Tl.) murretta. Summary: Text representing the Finnish dialect in Karjala (Tl.). 27: 135–155

KALLIO, JUSSI – JALAVA, AULIKKI Paimion murretta. Text representing the Finnish dialect in Paimio. Kansankielen näytteitä 6. 12: 159–182
- Kalannin murretta. Text representing the Finnish dialect in Kalanti. Kansankielen näytteitä 7. 13: 163–190

KALLIO, JUSSI – JÄRVIKOSKI, OLLI Karunan murretta. Text representing the Finnish dialect in Karuna. Kansankielen näytteitä 9. 19: 165–185

KALLIO, JUSSI – RAKKOLAINEN, JORMA Kiskon murretta. Text representing the Finnish dialect in Kisko. Kansankielen näytteitä 8. 15: 181–209

KALLIO, PETRI Kalja. Summary: Kalja `beer’. 40:87–94

KALLIO, RAUNI Otteita Kannan toimintakertomuksesta toimikaudelta 1966–67. 10: 210–212

KAMPPARI, HELI Homonyymeja tutkijan haaveissa. (Laalo, Klaus, Säkeistä patoihin. Suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot.) 33: 175–178

KANGASMAA-MINN, EEVA Tšeremissin perfekti. Summary: The Perfect Tense in Cheremis. 1: 123–134
- Hannikaisen ”Kanava”. (Kohtamäki, Ilmari, Pietari Hannikaisen ”Kanava”.) 2: 209–211
- Uusi amerikkalainen aikakauskirja. (American Studies in Uralic Linguistics.) 4: 147
- Ravilan juhlakirja. (Commentationes fennougricae in honorem Paavo Ravila.) 5: 253–256
- Suomalainen lukemisto. (Austerlitz, Robert, Finnish Reader and Glossary.) 6: 222–223
- Vepsän klusiilisysteemi. Summary: The Stops in Vepsian. 6: 27–34
- Loppu-k:n historiaa. (Itkonen, Terho: Proto-Finnic Final Consonants. I:1. Introduction. The History of -k in Finnish.) 7: 191–193
- Adverbaalisesta genetiivistä. Summary: Adverbal genitive. 8: 39–63
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9. 1964–15. 9.1965. 8: 235–237
- Genetiivi tšeremissin sijasysteemissä. Summary: The position of the genitive in the Cheremis case system. 9: 21–30
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9.1965–15. 9.1966. 9: 270–271
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16. 9.1966–15. 9.1967. 10: 206–207
- Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista. Summary: The verb and its object in Finnish. 10: 55–65
- Agenttirakenteen syntaktista taustaa. Summary: Agent construction and its syntactical background. 11: 53–61
- Suomen Kielen Seuran 40-vuotisjuhla. 11: 165–173
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16.9.1967-15.9.1968. 11: 173–175
- Runo kielimuotona. Summary: Poetry and language. 12: 18–34
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 16.9.1968–15.9.1969. 12: 189–191
- Genetiivin funktioista. Summary: On the functions of the genitive case. 14: 27–35
- Monipuolinen juhlakirja. (Mélanges offerts a Aurélien Sauvageot pour son soixante-quinziéme anniversaire. Toim. J. Gergely, J.-L. Moreau, J. Perrot, J. Erddi.) 15: 265–267
- Kielen mutaatioista eli mitä opettajilta jäi ylioppilasaineissa huomaamatta. Summary: What the teachers failed to notice. 17: 42–50
- Sijakieliopin sokkeloita. (Siro, Paavo, Sijakielioppi.) 18: 201–202
- Verbien piiloderivaatiosta. Summary: On unmarked verb derivation in Finnish. 19: 5–25
- Pronominit maailmankuvan hahmottajina. (Suojanen, M.K., Mikael Agricolan teosten indefiniittipronominit: totalitiivit.) 19: 191–196
- Verbien sisäisestä aspektista. Summary: On the hidden aspect of Finnish verbs. 20: 17–28
- Suomen kielen persoonallisesta passiivista. Summary: On personal passive constructions in Finnish. 22: 57–70
- Derivaatiokielioppia I: verbijohdokset. Summary: Towards a grammar of derivation. I Verb derivatives. 24: 43–63
- Derivaatiokielioppia 2: verbikantaiset nominijohdokset. Summary: Towards a grammar of derivation. II Deverbal noun derivatives. 25: 23–42
- Derivaatiokielioppia 3: nominikantaiset nominijohdokset. Summary: Towards a grammar of derivation. III Denominal noun derivatives. 26: 81–98
- Possessiivisuffiksin apologia. Summary: An apologia for the possessive suffix. 28: 7–16
- Kieli-ilmausten peilailua. (Yli-Vakkuri, Valma, Suomen kieliopillisten muotojen toissijainen käyttö.) 28: 215–218
- Toisen sukupolven kieltä. (Nesser, Anne, ”Se oli kurja käya koulusa.” Bruket av inre och yttre lokalkasus i sverigefinska skolbarns språk.) 29: 230–232
- Suomalais-ugrilaisia aikasuhteita. Summary: Time and taxis in Finno-Ugric. 30: 17–26
- Häilyvät partisiipit. (Koivisto, Helinä, Partisiippien adjektiivistuminen suomen kielessä.) 30: 202–204
- Pienimuotoinen kieliperimämme. Summary: Our unobtrusive linguistic inheritance. 34: 21–32
- Derivaatio kielellisenä prosessina. Summary: Form and function in derivation. 36: 37–44

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 1. Ikola, Osmo – Alhoniemi, A. Rymättylän murretta. Texts representing the Finnish Dialect in Rymättylä. 5: 227–249

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 2. Ikola, Osmo – Alhoniemi, A. Kustavin murretta. Texts representing the Finnish Dialect in Kustavi. 6: 187–212

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 3. Ikola, Osmo – Koillinen, Leena. Maskun murretta. Text representing the Finnish dialect in Masku. 7: 163–182

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 4. Ikola, Osmo – Wiik, Kalevi. Eurajoen murretta. Text representing the Finnish dialect in Eurajoki. 8: 193–216

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 5. Ikola, Osmo – Alhoniemi, A. Muurlan ja Halikon murretta. Texts illustrating Finnish dialects spoken in Muurla and Halikko. 9: 233–260

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 6. Kallio, Jussi – Jalava, Aulikki, Paimion murretta. Text representing the Finnish dialect in Paimio. 12: 159–182

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 7. Kallio, Jussi – Jalava, Aulikki, Kalannin murretta. Text representing the Finnish dialect in Kalanti. 13: 163–190

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 8. Kallio, Jussi – Rakkolainen, Jorma, Kiskon murretta. Text representing the Finnish dialect in Kisko. 15: 181–209

KANSANKIELEN NÄYTTEITÄ 9. Kallio, Jussi – Järvikoski, Olli, Karunan murretta. Text representing the Finnish dialect in Karuna. 19: 165–185

KARLSSON, GÖRAN Pari huomiota suomen muoto-opin alalta. Referat: Einige Bemerkungen zur finnischen Formenlehre. 2: 52–61
- Eräiden suomen sanojen varhaisesiintymiä, merkityshistoriaa ja vanhempaa synonyymistoa. Summary: Early Occurrences of some Finnish Words, their Semantic Development and Older Synonymous Expressions. 5: 50–74
- Henrik Hoffman – ensimmäinen suomalainen oikeakielisyysmies. (Hoffman, Henrik, puristinen kielenkorjaaja.) 7: 198–200
- Käteinen ja luotto. Parin suomen kielen maksutermin historiaa. Referat: Käteinen and luotto. Zur Geschichte zweier finnischer Begriffe des Geschäftslebens. 7: 18–31
- Eräitä tilastollisia tietoja subjektin ja predikaatin numeruskongruenssista suomen murteissa. Der Aufsatz, Einige statistische Angaben über die Numeruskongruenz des Subjekts und des Prädikats in den finnischen Mundarten, erscheint in den Verhandlungen des II. Internationalen Finnougristenkongresses (Helsinki 1965). 8: 17–23
- Täydennystä ja oikaisua erääseen arvosteluun. 8: 237–239

KARLSSON, FRED Sukupuoliroolien kielellisistä heijastumista. Summary: Sex roles in language. 16: 24–33
- Suomen kielen tulevaisuus. Summary: The future of the Finnish language. 17: 51–66
- ks. Dahl, Östen – Karlsson, Fred, Verbien aspektit ja objektin sijanmerkintä: vertailua suomen ja venäjän välillä.
- Eräistä morfologian teorian ajankohtaisista ongelmista. Summary: On some current problems in morphological theory. 19: 26–56
- Miten tieto kasvaa kielitieteessä? Summary: On the growth of knowledge in linguistics. 22: 29–55

KARLSSON, FRED – WIBERG, MATTI Puolueohjelmien kieliopillinen kompleksisuus. Summary: Grammatical complexity of Finnish political party programs. 52: 89–103

KARLSSON, GÖRAN Kardinaalilukusanaa edeltävän attribuutin numeruksesta. Referat: Über den Numerusgebrauch beim Attribut vor Kardinalia. 13: 52–80
- Paavo Ravila † (5.7.1902–16.4.1974) 16: 123–127
- Suomen -läntä-adjektiivit tutkimuksen kohteena. (Rintala, Päivi, Suomen läntä-loppuiset adjektiivit.) 16: 176–178

KARSIKAS, ELINA: Tuli huikean avara suo, ja sen kainalosta hyppäsi taivaille karmea vuori. Spatiaalisen sijainnin ilmaiseminen fiktiivisenä liikkeenä. Summary: Tuli huikean avara suo, ja sen kainalosta hyppäsi taivaille karmea vuori. Spatial location depicted in the terms of fictive motion. 46: 7–39
- Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien paikanmuutosverbien kognitiivista semantiikkaa. (Sivonen, Jari, Mutkia matkassa. Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa.) 47: 237–241

KASIK, REET Eestin ja suomen verbinjohto. Referat: Die Verbalableitung im Estnischen und Finnischen. 31: 81–92

KASKENVIITA, RAUNI Alluusiot Asterix-sarjan kulttuurisidonnaisena käännösongelmana. Résumé: Les problèmes culturels dans la traduction en finnois de la bande dessinée Astérix. 33: 77–92

KAUPPINEN, ANNELI ks. Heinämäki, Orvokki – Kauppinen, Anneli – Laurinen, Leena, Kasvatustieteellistä lingvistiikkaako?

KEINÄSTÖ, KARI – WAGNER, DORIS: Ensimmäinen suomenkielinen esitys saksalaisesta kansanelämästä. (Räsänen, Matti – Tuomi-Nikula, Outi, Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään.) 44: 263–269

KERO, MIKKO ”Viinalla ajaminen” – omavaraistalouden vaihdantaperinne ja sen katoaminen. Summary: ’Driving the rounds’ – the rise and fall of institutionalized exchange in the subsistence economy. 39: 143–152

KETTUNEN, LAURI Arvokas muistomerkki kuolleelle vatjalaisuudelle. (Rank, Gustav, Vatjalaiset.) 4: 129–136
- Sammuvaa savoa ja sammuvaa vatjaa. (Mägiste, Julius, Vermlannin sammuvaa savoa ; Mägiste, Julius, Woten erzählen. Wotische Sprachproben.) 4: 124–129
- Edellisen johdosta. Ks. Ränk, Gustav, Muutamia huomautuksia teokseni ”Vatjalaiset” arvostelusta. 5: 262–263

KIPARSKY, VALENTIN Tonttukivet Kuurinmaalla? Referat: Tonttu-Steine auch in Kurland? 15: 69–71
- Aspekti ja objekti 19: 189–190

KIURU, EINO Piirilaulu, liekkulaulu ja röntyskä Inkerin lauluperinteessä. Referat: Reigen-, Schaukel- und röntyskä-Lieder in der ingermanländischen Liedtradition. 16: 34–54

KIURU, SILVA Tekstivertailu vanhan kirjasuomen tutkimuskeinona. Referat: Textvergleich als Methode bei der Untersuchung des alten Schriftfinnisch. 32: 7–26
- Agricolaa tekstilajeittain. Referat: Die Textsorten bei Agricola. 35: 43–60
- Me toiwotam, me toiwotamma, me toiwotamme onnea! Persoonapäätteen variaatio vuoden 1642 Bibliassa. Referat: Die Variation eines Suffixes in der finnischsprachigen Bibel vom Jahr 1642. 36: 7–18

KIVISTÖ, RAUNI Eräistä e1ää-verbin ja sen johdosten merkityksistä suomen murteissa. Summary: On the Meanings of e1ãä and its Derivatives in Finnish Dialects. 3: 19–40

KOHTAMÄKI, ILMARI Kotimaisen kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen näkymiä. Summary: On Native Literature and Literary Research in Finland. 4: 5–12
- Kirjallisuudentutkimuksemme vaiheita. Puhe Suomen Kielen Seuran 34. vuosipäivänä 9.4.1963. 6: 216–219
- Modernin proosan ongelmia. Summary: Problems in modern prose. 7: 5–17
- August Ahlqvist ja kansallinen teatteri. Summary: August Ahlqvist and the national theatre. 8: 129–143
- E. A. Saarimaa † (1888-1966). 8: 217–219
- Ortografiamme vakiintumattomuudesta. Suomen Kielen Seuran 38. vuosipäivänä 9.4.1967 pidetty puhe. 10: 197–201
- Perinteestä irtautuminen ja perinteen velvoitus. Suomen Kielen Seuran 39. vuosipäivänä 9.4.1968 pidetty puhe. 10: 202–205

KOILLINEN, LEENA ks. Ikola, Osmo – Koillinen, Leena. Maskun murretta.

KOITTO, ANNA-KAISA Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1992. 35:161–163
- Vallaton ei käske suoraan vaan kysyy epäsuorasti. (Muikku-Werner, Pirkko, Impositiivisuus ja kielellinen variaatio. Julkisten keskustelujen käskyt ja kysymykset kielenopetuksen näkökulmasta.) 35: 187–190
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1993. 36:122–124
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1994. 37: 201–203
- Ketä tarttee tietoo Hesan puhekielestä? (Paunonen, Heikki, Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta.) 37: 240–242

KOIVISTO, HELINÄ Laitilan murretta 100 vuoden takaa. 6: 213–215
- Omaa ja vierasta. (Lindén, Eeva, Omaa ja vierasta.) 6: 223–224
- Kiven bibliografiaa. (Haltsonen, Sulo, Aleksis Kivi 1860–1960. Bibliografinen opas Kiven maailmaan.) 7: 220–222
- Suomalaista liike-elämän terminologiaa. (Karlsson, Göran, Äldre genuina ord och låneelement i nufinsk penning- bank- betalnings- och kreditterminologi.) 7: 200–203

KOIVULEHTO, JORMA Etymologioinnin periaatteita: suomen keto, saamen gied’de. Referat: Grundsätze der Etymologie: finnisch keto, lappisch gied’de31:39–52

KOIVUSALO, ESKO Mikael Agricola ja suomalainen lakikieli. Referat: Mikael Agricola und die finnische Rechtsprache. 26: 31–44
- Vanhan kirjasuomen loppuheitto. (Nikkilä, Osmo, Apokope und altes Schriftfinnisch: Zur Geschichte der i-Apokope des Finnischen.) 28: 208–212

KOKLA, PAUL Kielenuudistus ja kielensäätely viron kirjakielen kehittämismalleina. Referat: Die Sprachneuerung und Sprachnormierung als Entwicklungsmodelle der estnischen Schriftsprache. 24: 83–96
- Lisiä saksalais-virolaisten kielikontaktien tutkimukseen. (Hinderling, Robert, Die deutsch-estnischen Lehnwortbeziehungen im Rahmen einer europäischen Lehnwortgeographie.) 24: 198–202

KOPONEN, EINO Kansan etymologinen sanakirja. (Häkkinen, Kaisa, Etymologinen sanakirja. Nykysuomen sanakirja 6.) 30: 183–189
- Saksanpähkinöitä tutkijan kämmenellä. (Hahmo, Sirkka-Liisa, Grundlexem oder Ableitung? Die finnischen Nomina der Typen kämmen und pähkinä and ihre Geschichte.) 37: 213–224

KORHONEN, TEPPO Pääsiäiskortti. Summary: Easter cards. 39: 119–142
- Ovatko kveenit alkuperäiskansa? (Anttonen, Marjut, Etnopolitiikkaa Ruijassa. Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla.) 42: 278–282

KOROMPAY, BERTALAN Uno Harvaa haastattelemassa. Lausuntoja uskonnosta ja muinaiskulttuurista. 11: 155–160

KOSKI, KAARINA – ENGES, PASI: Uskomusperinne, yksilö ja yhteisö. Summary: Belief tradition, individual, and society. 45: 79–96

KOSKI, MAUNO Kylien ja maatilojen nimien vaihtumisesta ja muuttumisesta eräissä Lounais-Suomen pitäjissä. Referat: -Über den Wechsel und die Veränderungen der Dorf- and Gehöftnamen in einigen südwestfinnischen Kirchspielen. 1: 76–100
- Aleksis Kiven Keinu-runon Onnela. Summary: The Island of the Blest in Kivi’s Poem ”Keinu”. 4: 109–115
- Suomalaisen nimistön tutkimuksesta. (Nissilä, Viljo, Suomalaista nimistöntutkimusta ; Wahlberg, Erik, Finska ortnamn i Norra Sverige.) 6: 225-232
- Vermlannin nimistöstä. (Mägiste, Julius, Värmlandsfinska ortnamn. I.) 10: 222–225
- Vermlantilaisnimistön tutkimus valmistunut. (Mägiste, Julius, Värmlandsfinska ortnamn II–III.) 13: 223–225
- Väitös ajan adverbeista. (Sulkala, Helena, Suomen kielen ajan adverbien semantiikkaa.) 23: 164–169
- Selkä. Referat: Der Rücken. 39:17–30
- Sekundaarinimiä ja opettajien viittausnimiä. Referat: Sekundärnamen und Refereznamen für Lehrer. 46: 40–80

KOSKINEN, ARJA Kulttuurikonteksti käännösongelmana: Günter Grassin Kampela suomalaisissa vesissä. Referat: Der kulturelle Kontext als Übersetzungsproblem: Der Butt von Günter Grass in finnischen Gewässer. 26: 61–79
- Modaalisuustutkimusta maailmalle. (Kangasniemi, Heikki, Modal expressions in Finnish.) 34: 192–195

KOUKKUNEN, KALEVI: Kaikki sen tietävät – G. E. Eurenin Suomalais-Ruotsalaisen Sanakirjan (1860) synnyttämä polemiikki. Summary: ”Everyone knows” – the polemics that have arisen from the Finnish-Swedish Dictionary (1860) of G. E. Eurén. 46: 106–124

KOVÁCS, MAGDOLNA Unkarin taivutusmorfologian lestiä etsimässä. (Abondolo, Daniel, Hungarian Inflectional Morphology.) 32: 198–201

KROHN, EINO Graal-taru suomalaisessa runoudessa. Summary: The Grail Legend in Finnish Poetry. 2: 167–174

KULONEN, ULLA-MAIJA: Balttilaisia lisiä suomen lainasanastossa. (Liukkonen, Kari, Baltisches im Finnischen.) 42: 246–252
- Etymologisen tutkimuksen tuloksia ja haasteita. (Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja.) 47: 247–253

ks. Kulonen-Korhonen Ulla-Maija

KULONEN-KORHONEN, ULLA-MAIJA Puusta pensaaseen. (Häkkinen, Kaisa, Suomen kielen vanhimmasta sanastosta ja sen tutkimisesta. Suomalais-ugrilaisten kielten etymologisen tutkimuksen perusteita ja metodiikkaa.) 26: 191–196

ks. Kulonen, Ulla-Maija

KURIKKA, KAISA Nimiä vai titteleitä? Erisnimien tematisoituminen Algot Untolan tuotannossa. Summary: Names or titles? Thematic functions of proper names in the work of Algot Untola. 40: 139–154
- Vuosisadanvaihteen sanataiteen dekadenssia ja symbolismia. (Lyytikäinen, Pirjo, Narkissos ja sfinksi. Minä ja Toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa.) 41: 314–317
- Satua ja seikkailua naisille – 1920-luvun lopun elokuvaromaanit. Summary: Adventures and fairytales for women in film novels of the 1920s. 44: 173–195

KURKI, TOMMI: Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta. Referat: Beobachtungen über die Veränderungen des Eurajoki-Dialektes. 41: 125–144
- Variaationtutkimuksen nykynäkymiä. 49: 143–162

KURKI, TOMMI – SIITONEN, KIRSTI Satakuntalaisuus puheessa. 51: 158–166

KURKI, TOMMI ks. SIITONEN, KIRSTI – KURKI, TOMMI Aimo Hakanen 75 vuotta. 52: 11–17

KYLMÄMETSÄ-KIISKI, ONERVA Kristian Korpista Leo Arneen. Katsaus Mika Waltarin salanimi- ja nimimerkkikirjoituksiin. Summary: A survey of Mika Waltari’s pseudonymous writings. 22:149–166

KYTÖMÄKI, JORMA Maantieteellinen tutkimus lingvistin apuna. Referat: Die geographische Forschung als Hilfsmittel des Linguisten. 23: 25–36

KYTÖMÄKI, LEENA Pinta järkkyy – muurit sortuvat? (Äidinkieli 1972. Siirtymäkauden opetusoppia keskikouluja varten. ÄOL:n vuosikirja XIX.) 14: 239–244
- Huolta kielestä ja kielenhuoltoa. (Hansegård, Nils Erik, Kaksikielisiä vai puolikielisiä? Suom. Outi Honkasalo, Riitta Matilainen ja Päivi Skille.) 22: 197–200
- Lapsenkielen taivutusoppia. (Toivainen, Jorma, Inflectional affixes used by Finnish-speaking children aged 1-3 years.) 23: 169–174
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1982–31.12.1982. 25: 146–148
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1983–31.12.1983. 26: 188–190
- Äänne- ja muoto-opin runsaudensarvi. (Karlsson, Fred, Suomen kielen äänne- ja muotorakenne.) 26: 202–207
- Kielioppia kieliopin vuoksi: sillä-konjunktio äidinkielen oppikirjoissa. Referat: Grammatik um der Grammatik willen: die Darstellung der Konjunktion sillä ’denn’ in den muttersprachlichen Grammatiken. 27: 45–61
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1984–31.12.1984. 27: 186–188
- Kielen lipsahduksia: kielellisen leikittelyn anatomiaa. Summary: Slips of the pen: the anatomy of linguistic play. 28: 47–73
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1985–31.12.1985. 28: 193–195
- Kieleen muuttanut ihminen: Pentti Saarikosken suhde kieleen. Summary: Pentti Saarikoski on language. 29: 85–112
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1986–31.12.1986. 29: 192–193
- Teettoverbit: johdon ja taivutuksen välimaastoa. Summary: Factitive verbs: the grey area between derivation and inflection. 31: 61–80
- Nominikantaisten verbijohdosten rakennemalleja. Referat: Strukturmodelle nominalstämmiger Ableitungen. 32: 49–76
- Mikä on johdosten paikka? Summary: The place and status of derivates. 33: 7–30
- Suomen verbijohto ja sen kuvausongelmat. 34: 69–76
- Kielioppi – äidinkielen oppimisen este vai edellytys. 36: 115–118
- Äidinkieli ei ole vain yksi kieli muiden joukossa. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 20.4.1995. 37: 199–201
- Hyvä aineenhallinta on hyvän opetustaidon perusta. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 25.4.1996. 38: 213–216
- Tohtoreita tulvimalla? Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 9.4.1997. 39: 212–215
- Kieli ja kulttuuri ristivedossa. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 23.4.1998. 40: 177–180
- Mietteitä Kalevalan juhlavuonna. Alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 8.4.1999. 41: 254–256
- U-verbijohdosten vyyhtejä selvittämässä edistyneen suomenoppijan avuksi. (Siitonen, Kirsti, Agenttia etsimässä, U-verbijohdokset edistyneen suomenoppijan ongelmana.) 42: 252–256
- Suomen Kielen Seuran 80-vuotisjuhlapaneelin puheenvuorot 7.5.2009. Suomen kieli. 51: 175–176

KYYRÖ, KAUKO Poliittiset allegoriat suomenkielisessä runoudessa helmikuun manifestista suurlakkoon. Summary: Political Allegories in Finnish Poetry between the February Manifest and the General Strike. 2: 147–166
- Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Aleksis Kivi. Summary: The Finnish Literary Society of Viipuri and Aleksis Kivi. 3: 166–171

KÄNSÄLÄ, RISTO Sivukamaritupa. Referat: Das Seitenkammerhaus. 26: 131–152

KÄRKKÄINEN, MARJATTA Aamun aikojen ilmaiseminen suomen kielessä. Referat: Bezeichnungen der Phasen des Morgens im Finnischen. 6: 35–57

KÄRKKÄINEN, MARKKU Normipohjaa relatiivisanan valintaan. (Pääkkönen, Irmeli, Relatiivisanan valinta.) 31:226–228

LAAKSONEN, TERHI Todellisuuskäsityksen hajoaminen Marko Tapion romaanissa Aapo Heiskasen viikatetanssi. Summary: The disintegrating concept of reality in Marko Tapio’s novel Aapo Heiskasen viikatetanssi.34: 139–150

LABÁDI, GIZELLA – SAARINEN, SIRKKA Suomen ja unkarin deskriptiiviverbien syntaksia. Referat: Zur Syntax deskriptiver Verben im Finnischen und Ungarischen. 31: 93–102

LAINE, PÄIVI: Keskustelu ja keskustelijat televisiossa. (Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa, Televisiokeskustelun näyttämöllä. Televisioinstitutionaallisuus suomalaisessa ja saksalaisessa keskustelukulttuurissa.) 42: 265–269
- August Ahlqvist maantieteen sanaston kehittäjänä. Summary: August Ahlqvist, the initiator of geographical terminology. 43: 80–96
- Vanhan kirjakielen tutkimus esittäytyy. (Pipliakielestä kirjakieleksi. Toim. Matti Punttila, Raimo Jussila ja Helena Suni.) 43: 215–218
- Kuva suomen kielen ja yhteiskunnan kehityksestä 1800-luvulla tarkentuu. (Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. Toim. Katja Huumo, Lea Laitinen ja Outi Paloposki.) 46: 208–212
- Odotettu pedagoginen kielioppi (Alho, Irja – Kauppinen, Anneli, Käyttökielioppi.) 50: 264–268
- Lipustoista korpuksiin. 1800-luvun kirjasuomen aineistojen tulevaisuus. 52: 181–185
- Kielioppi suomen kielen opiskelijoille. (Löflund, Juhahi – Rosenberg, Jutta – Vuorsola, Lasse, Äänteistä lauseisiin. Johdatus suomen kielioppiin.) 52: 190–194

PÄIVI, LAINE ks. VALTONEN, PÄIVI – LAINE PÄIVI Kohti kielentutkimusta.

LAIVO-LAAKSO, KATJA:Joo ja nii suomalaisen keskustelun vastaustapoina. (Sorjonen, Marja-Leena, Responding in Conversation. A study of response particles in Finnish.) 45: 188–193
- Poliitikon ja toimittajan keskustelualeimaavat epäilykset ja syyllistäminen. (Berg, Maarit, Syytöksiä ja epäilyksiä toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa.) 47: 214–244

LAMPINEN, ARJA Töysän murteen törmäyksiä. (Juusela, Kaisu, Törmäysmurteen variaatiosta.) 31:223–225
- Suomen kielen kohteliaisuusstrategiat. Summary: Politeness Strategies in Finnish.) 32: 77–92
- Jyväskylän uniikkinimet. Summary: Unique Christian names in Jyväskylä. 35:83–100
- Kolmen kulttuurin etunimistö. (Hanks, Patrick – Hodeges, Flavia, A Dictionary of First Names.) 36: 149–152
- Vanha maisema uusin silmin. (Ihmisen maisema. Kirjoituksia yhteisön ja ympäristö muutoksesta Lounais-Suomen rannikolla. Toim. Aino Nissinaho.) 38: 243–246
- Suvun tarina elää sen nimissä. (Kotilainen, Sofia, Suvun nimissä. Nimenannon käytännöt Sisä-Suomessa 1700-luvun alusta 1950-luvulle.) 51: 211–214

LAPPALAINEN, PÄIVI Kritiikki – essee – kirjallisuudentutkimus: terminologista rajankäyntiä. Referat: Kritik – Essay – Literaturforschung. Abgrenzung der Termini. 24: 121–132
- Lukijan elämystä etsimässä: Lauri Viljanen Kilven ja Sillanpään kriitikkona. Summary: In research of the readers experience. Aspects of Lauri Viljanen’s response to Kilpi and Sillanpää. 31: 179–194
- Iloisa Sisko ja Reima Veikko – miten kaksosten nimet muodostavat parin? Summary: Iloisa Sisko ja Reima Veikko – how the names of twins constitute a pair. 41: 81–106
- Neljä rupeamaa sumeuksista. (Varis, Markku, Sumea kieli. Kiertoilmauksen muoto ja intentio nykysuomessa.) 41: 276–280
- Hännisen Salmen silmälasit (Mahlamäki, Tiina, Naisia kansalaisuuden kynnyksellä. Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta.) 48: 185–188
- Suomen Kielen Seuran 80-vuotisjuhlapaneelin puheenvuorot 7.5.2009. Kotimainen kirjallisuus. 51: 179–180

LARJAVAARA, MATTI Suomen demonstratiivisysteemin rakenne. Summary: The structure of the demonstrative system of Finnish. 27: 15–31
- Suomen niin sanottu artikkeli. (Laury, Ritva, Demonstratives on interaction. The emergence of a definite article in Finnish. Juvonen, Päivi, Grammaticalizing the definite article. A study of definite adnominal determiners in a genre of spoken Finnish.) 43: 191–203
- Sana on kuva? (Mikone, Eve, Deskriptiiviset sanat: määritelmät, muoto ja merkitys.) 44: 230–243
- Nykyfennistiikkaa englanniksi. (Grammar from the human perspective. Case, space and person in Finnish. Toim. Marja-Liisa Helasvuo – Lyle Campbell.) 49: 202–208
Larsson, Lars-Gunnar: Bengt Skytte ja Ruotsin fennougristiikan traditio. Summary: Bengt Skytte and the Finno-Ugric research tradition on Sweden. 41: 7–19
- Pohjoismaisen lingvistiikan tutkimuksen historiaa. (Hovdhaugen, Even – Karlsson, Fred – Henriksen, Carol – Sigurd, Bengt, The History of Linguistics in the Nordic Countries.) 42: 269–273

LAUERMA, PETRI: Gustav Renvall suomen kirjakielen standardoijana. Summary: Gustav Renvall and the standardisation of the Finnish literary language in the 19th century. 47: 119–157
- 1900-luvun alun helsinkiläistä päiväkirjakieltä. 49: 162–171
- Paavo Ruotsalaisen kirjeiden kielestä. Summary: On the language of Paavo Ruotsalainen’s letters. 50: 73–86.

LAUNIS, KATI: Nooan perillisiä vai patalaiskoja pankollamakailijoita? Matka suomalaisuuden lähteille. (Rantanen, Päivi, Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen.) 41: 311–314
- Minervan temppelissä. Naiset ja lukeminen 1840–60-luvun naisten kirjoittamissa romaaneissa. Summary: In Minerva’s Temple: Women and reading in the novels written by women from the 1840s to the 1860s. 44: 153–172
- Aino Kallas uuden tiedon tuottajana (Melkas, Kukku, Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa.) 48: 189–192.

LAURINEN, LEENA ks. Heinämäki, Orvokki – Kauppinen, Anneli – Laurinen, Leena, Kasvatustieteellistä lingvistiikkaako?

LEHTIMÄKI, PEKKA ”Mem messää haje vissa”. Geminaatta-sts:n edustajana Uudenmaan murteissa. Referat: Die Geminate ss als Vertreter des ts in den Mundarten der Provinz Uusimaa. 14: 77–94

LEHTINEN, TAPANI Venäjän verbisemantiikkaa itämerensuomessa: karjalan ja vepsän inkoatiiviverbit. Summary: Russian verb semantics in Finnic. 27: 63–84
- Väitöskirja kieliopillistumisesta. (Ojutkangas, Krista, Ruumiinosannimien kieliopillistuminen suomessa ja virossa.) 44: 227–230

LEHTIPURO, OUTI Yhteisöntutkimus ja folkloristiikka. Summary: Community studies and folkloristics. 13: 81–103
- Kaksi satukirjaa. (Suomalaiset kansansadut I. Ihmesadut. Toim. Pirkko-Liisa Rausmaa. Virtaranta, Pertti, Kultarengas korvaan. Vienalaisia satuja ja legendoja.) 14: 246–248
- Kansainvälinen uskontotieteellinen metodikongressi Turussa 27.–31. elokuuta 1973. 15: 244–246
- Unohdettu klassikko? – Inkerin haltijauskon tutkimus ja suomalaisen folkloristiikan käänne. 50: 192–229

LEHTOSALO, KAISA – VAITTINEN, TANJA Sai sampo valmihiksi, kirjokansi kaunihiksi. (Jussila, Raimo, Kalevalan sanakirja.) 51: 205–211

LEIMU, PEKKA Pentti Haanpää ja Nikke Pärmi. Referat: Pentti Haanpää und Nikke Pärmi. 30: 147–155
- Sotilaselämä osana kansankulttuuria. (Lehtonen, Juhani U. E., Sotilaselämän perinnekirja.) 46: 220–223
- Ilmar Talve † (1919–2007). 49: 141–143
- Suomen Kielen Seuran 80-vuotisjuhlapaneelin puheenvuorot 7.5.2009. Kansatiede. 51: 181–184

LEIMU, TUULA Suomen teollisuusväestön työvaatteista. Summary: Working clothes worn by Finnish industrial workers in the late 19th and early 20th century. 18: 78–105
- Tehdastyöläisten työpaikkaruokailusta. Summary: Feeding arrangements for Finnish factory workers. 19: 69–89

LEINO, PENTTI Itämerensuomalaisen itkuvirsikielen tutkimusongelmia. Summary: Research problems in the language of the Balto-Finnic laments. 23: 103–113
- Inkerin itkuvirret naisnäkökulmasta. (Nenola-Kallio, Aili, Studies in Ingrian Laments.) 25: 178–183
- Memoraattien ja tarinoiden supranormaalit merkit. Summary: Supranormal signs in memorates and legends. 27: 85–101

LEINO, TIINA Tutkimuskohteena kieli ja nainen. (Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä. Toim. Lea Laitinen.) 30: 208–213

LEPPÄLAHTI, MERJA Vironsusia Suomen maisemassa – ihmissusi uskomusperinteessä ja kaunokirjallisuudessa. Summary: Werewolves in folk beliefs and literature. 48: 85–100.

LESKINEN, HEIKKI Oikaisu. 19: 190–191
- Suomen kansanmurteiden monumentti. (Suomen murteiden sanakirja. Ensimmäinen osa: a-elää. Päätoim. Tuomo Tuomi.) 28: 197–203

LESKINEN, SIRKKA-LIISA Otteita Kannan toimintakertomuksesta toimikaudelta 1967–68. 11: 175–177

LIIMOLA, MATTI Sanahistoriallisia huomioita. Sm. ajaa-verbin oletetusta vogulilaisesta vastineesta. Referat: Wortgeschichtliche Beobachtungen. Über die vermutete wog. Entsprechung von fi. ajaa. 8: 24–27
- Vogulin -, Bi- jne. ’ottaa’-verbin pleonastisesta käytöstä. Referat: Über den pleonastischen Gebrauch des wog. Verbs ê-, i- ’nehmen’. 9: 122–124
- Johdatusta uralilaiseen kielentutkimukseen. (Hajdú, Péter, Bevezetés az uráli nyelvtudományba.) 11: 188–192
- Uusi unkarin kielen etymologinen sanakirja. (A magyar szókészlet finnugor elemei 1. A-Gy.) 11: 192–195
- Obinugrilaisten kielten lainasanojen tutkimusta. (Korenchy, Éva, Iranische Lehnwörter in den obugrischen Sprachen.) 15: 273–275
- Ostjakkien kansanrunoutta. (Pápay-Bibliothek 1. Ostjakische Heldenlieder aus József Pápay’s Nachlass. Herausgeg. von István Erdélyi.) 15: 275–277

LILJA, JENNY Sisäkkäiset todellisuudet. Psykologisesta ja metafyysisestä kerrostumasta Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Toukokuun lumi. Referat: Die konzentrischen Wirklichkeiten. Über die philosophisch-metaphysische Schichtung in Eeva-Liisa Manners Schauspiel ’Toukokuun lumi’. 17: 91–108

LINNOVAARA, JAAKKO: Polylause virkkeensisäisenä tekstijaksona Esko Raennon romaanissa Yksinäisyys. Summary: Polyclause as an intrasentential text sequence in the novel Yksinäisyys by Esko Raento. 47: 158–178

LINTU, MERI: Keräilijän kehityskaari. Summary: The development curve of the collector. 43: 166–178

LOPMERI J. A. ”Kalanti”-ongelma uudesta näkökulmasta. Referat: Das Problem ”Kalanti” aus neuem Blickwinkel. 2: 98–102
- Varsinaissuomalaisia kylännimiä. Referat: Dorfnamen aus Varsinais-Suomi. 4: 13–19

LUMMAA, KAROLIINA: Miten runoa katsotaan? Visuaalisuus ja reflektio Tomi Kontion runossa Valo puhuu variksen äänellä. Summary: What is seeing poetry? Visuality and reflection in Tomi Kontio’s poem Light speaks with the voice of a crow. 46: 159–182

LUUTONEN, JORMA Luonnollista syntaksia. 26: 171–180
- BETA-tietokoneohjelma – kielen mallintamisen ja käsittelyn apuväline. 33: 149–154

LÄHTEENMÄKI, TUOMAS Seitsemän kertaa viisi vuotta, mitään ei voi tehdä suotta. 38: 206–210

LÖFLUND, JUHANI Suomen kielen äänne- ja muoto-oppia. (Laaksonen, Kaino – Lieko, Anneli, Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi.) 32: 202–204

MAHLAMÄKI, TIINA: Kodin kronotoopit Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa. Summary: The Chronotopes of home in Eeva Joenpelto’s Lohja-tetralogy. 47: 196–215
- Seitsemän veljeksen salattu maa. Emanuel Swedenborgin ideoiden läsnäolo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksessa. Summary: The Secret Land of Seven Brothers. The Presence of Emanuel Swedenborg’s Ideas in Aleksis Kivi’s Novel The Seven Brothers. 52: 163–180

MAHLAMÄKI, TIINA – MUHONEN, TIMO: Kulttuuriaineiston digitointi – lähtökohdat, markitys ja päämäärät. 43: 179–186

MALLAT, KAIJA Kyöpelinvuoret. Summary: Kyöpelinvuori-type toponyms. 35: 73–82

MANNERSTRÖM, ÅKE Instruktiivirakenteet tutkijan silmin. (Leskinen, Juha, Suomen kielen inkongruentit instruktiivirakenteet ja niiden tausta.) 33: 167–171

MARTOLA, NILS Uskontotiedettä. (Honko, Lauri, Uskontotieteen näkökulmia.) 14: 248–251

MATINOLLI, EERO Samuel Forseenin elämänvaiheista. Summary: Life of Samuel Forseen. 5: 21–39

MATTILA, PEKKA Eräitä ranskalaisuuden piirteitä V. A. Koskenniemen esseetyylissä. Referat: Einige französische Züge im Stil von V. A. Koskenniemis Essays. 8: 144–154
- Romaaneja vai novellikokoelmia? Hiukan lajiteoreettista rajankäyntiä. Referat: Romane oder Novellenzyklen? Versuch einer gattungstheoretischen Grenzziehung. 15: 148–159
- Runon rytmi ja merkityssuhteet. Summary: The relationship between rhythm and meaning in poetry. 16: 89–103
- Fiktiivisen todellisuuden tasoja Antti Hyryn epiikassa. Summary: Levels of fictive reality in the verbal art of Antti Hyry. 17: 109–128
- Pari aspektia novellitaiteestamme. Summary: Aspects of the Finnish short-story. 18: 124–145
- J. L. Runebergin novellit tradition lähtökohtina. Referat: J. L. Runebergs Novellistik als Ausgangspunkt literarischer Tradition. 20: 127–141
- Puhdaspiirteinen aihehistoriallinen kirjallisuudentutkimus. (Huhtala, Liisi, Kuu torpparin aurinko. Torppari-aihe suomalaisessa kaunokirjallisuudessa 1809–1918.) 25: 184–186
- Luova muisti ja muiston pysyvyys: näkökulma V. A. Koskenniemen tuotantoon. Referat: Kreatives Erinnern und Dauerhaftigkeit des Erinnerns. Zum hundertsten Geburtstag V. A. Koskenniemis. 28: 151–165
- Kineettisyyden ja vivahteiden voima Kaarlo Sarkian lyriikassa. Referat: Anmerkungen zur Stärke der Kinetik und Nuancen in der Lyrik von Kaarlo Sarkia. 35:120–136

MERIMAA, HEIDI: Löytöretki 1800-luvun suomen kieleen. (Suomettaren helmoista. Tutkielmia 1800-luvun suomen kielestä. Toim. Tommi Kurki, Päivi Laine ja Arja Lampinen.) 45: 193–197

MIELIKÄINEN, AILA: Suomen murteiden mystinen ts-yhtymä. (Palomäki, Ulla, Dentaalisen affrikaatan perilliset suomen murteissa. Kielikontakteihin perustuva selitysmalli.) 41: 258–264
- Matkimuksista määritelmiin. Miten murteista puhutaan. Summary: From imitation to definition. How non-linguists talk about dialects. 47: 98–118

MIELIKÄINEN, AILA – PALANDER, MARJATTA: Suomalaisten murreasenteista. Summary: finnish attitudes to dialects. 44: 86–109

MIKOLA, PÄIVI: Juhlamenyy – tutkimus turkulaisista ruokalistoista vuosilta 1875–1904. Résumé: Le menu de fête – étude sur les menus de Turku de 1875 à 1904. 41: 177–198

MIKONE, EVE: Hieno saavutus. (Suomi–viro suursanakirja. Soome–eesti suursõnaraamat. Ensimmäinen osa A–Q, toinen osa R–Ö. Päätoim. Valdek Pall) 45: 198–204
- Ekspressiivisen sanaston puolesta. (Kulonen, Ulla-Maija, Fonesteemit ja sananmuodostus. Suomen kontinuatiivisten U-verbijohdosten historiaa.) 52: 194–197

MOISIO, ARTO Suomalais-marilaisen sanakirjan synty. 37:196–199

MOTUSTE, KATRI-AGNES Semmosta joutilaan työtä ku ei olis ollu muuta – pirtanauhojen kudontaa ja kutojia Itämeren alueella. Summary: Weaving and the weavers of warp-patterned bands and belts in the Baltic Sea Region. 48: 112–130.

MÄGISTE, J. Itämerensuomalaisten henkilönnimien tutkimusta. (Stoebke, Detlef-Eckhard, Die alten ostseefinnischen Personennamen im Rahmen eines urfinnischen Namensystems.) 7: 208–215
- Vermlannin ”sammuvan savon” jälkitavujen diftongeista ja palatalisaatiosta. 7: 190
- Johdatus viron kielen tutkimukseen. (Raun, Alo – Saareste, Andrus, Introduction to Estonian linguistics.) 8: 243–248

NAATULA, NINA Lääkettä kirjoitustaidon heikentymiseen (Ranta, Tuula, Kirjoittamisprosessi teksteinä. Tekstilingvistinen näkökulma abiturienttien tekstintuottamismenettelyihin.) 50: 253–256.

NAGY, ILONA: Unkarin vanhan kirjakielen rinnasteisten sanaparien taustasta. Referat: Über den hintergrund der koordinierten Wortpaaren in der alten ungarischen Schriftsprache. 43: 98–111

NAHKOLA, KARI Havaintoja perihämäläisen murteen muuttumisesta. Referat: Über die Veränderungen in der kerntawastländischen Mundart. 24: 25–42
- Laryngaaliklusiilin kielioppia. (Janhunen, Juha, Glottal Stop in Nenets.) 29: 253–255

NAHKOLA, KARI – SAANILAHTI, MARJA Virtain koululaisten kielellinen maailmankuva. 32: 166–174

NENOLA-KALLIO, AILI Itkuvirsien henkilönnimitysten typologiaa. Summary: Typology of personal names in laments. 14: 177–190
- Inkerin itkuvirsialuejako. Summary: The Ingrian Lament Areas. 15: 93–120
- Inkerin itkuvirsien ja kalevalamittaisen runouden suhteista. Summary: On the relation between the laments and Kalevala-metre poetry of Ingria. 19: 109–127
- ”Niin miä elän kui kylmäs sarajas”. Inkeriläiset tilapääitkuvirret. Summary: ”I live as if in a cold hay barn”. Ingrian occasional laments. 20: 75–103
- Huomioita vatjalaiseen kansankulttuuriin. (Talve, Ilmar, Vatjalaista kansankulttuuria.) 23: 185–187
- Suomalaisten naimatapojen kokonaiskuvaus. (Heikinmäki, Maija-Liisa, Suomalaiset häätavat. Talonpoikaiset avioliiton solmimisperinteet.) 23: 187–190

NIEMI, ANNA: Myytävänä tontti Saaristolaiskylästä. Imago ja asuinpaikan valinta. Summary: For sale: a piece of land in Saaristolaiskylä. The role of image in the process of choosing a place to live. 44: 128–152

NIEMI, IRMELI Syytös – hätämerkki – nauru. Kolme viestiä 1920-luvun suomalaisessa ajannäytelmässä. Summary: Accusation – Distress Signal – Laughter. Three messages in three Finnish plays of the twenties. 17: 129–149
- ”Olek, mitä pahaa se taikina unessa tietäisi.” Unet ja enteet Maria Jotunin proosassa. Referat: ”Ach, Unsinn, was soll der Teig in den Träumen schon Schlimmes bedeuten.” Träume und Vorzeichen in der Prosa von Maria Jotuni. 40: 155–164

NIEMINEN, REETTA Kaupunkimiljöö Arvi Kivimaan varhaistuotannossa. Summary: The urban milieu in the early works of Arvi Kivimaa. 16: 104–122
- Naisen tie L. Onervan novelleissa. Referat: Der Weg der Frau in den Novellen von L. Onerva. 41: 221–238

NIKANNE, URPO Kielellisen merkityksen kokonaisnäkemys. (Larjavaara, Matti, Pragmasemantiikka.) 49: 197–201

NIKKILÄ, OSMO Germaanisperäisiä ’reippaita’ sanoja itämerensuomessa. Referat: Ostseefinnische ’rasche’ Wörter germanischer Herkunft. 23: 63–82

NIUKKO, KIRSI Rintamamiestalo jälleenrakennuskauden tyyppitalokulttuurin ilmauksena. Summary: Construction of ´Rintamamiestalo´ in the Discourse of Type House Culture. 51: 110–135

NORRI, ILKKA Komponenttianalyysin käytöstä eufemismien ja ei-eufemismien erottamisessa. Summary: The use of component analysis for distinguishing between euphemism and non-euphemism. 29: 55–64

NUMMELA, YVONNE Perinteestä karnevaaliin hevosten nimistössä (Kalske, Marja, Suomessa syntyneiden hevosten nimistö.) 48: 166–169.

NUMMILA, KIRSI-MARIA Havaintoja substantiivien muodostuksesta Henrik Florinuksen sanaston ensiesiintymissä 1678–1693. Summary: Some observations on substantive-formation in the language of Henrik Florinus from the period 1678–1693. 48: 7–27
- Kurkunkuristaja, jäsenkolottaja ja rinnanpistäjä – eräiden eläviksi olennoiksi käsitettyjen tautien nimityksistä suomen kielessä. Summary: Kurkunkuristaja, jäsenkolottaja and rinnanpistäjä – Concerning the names in the Finnish language of certain diseases considered to have been caused by living beings. 50: 38–72
- Katinhännästä katinhännille – eräästä periferiaan viittaavasta nimityksestä. Summary: Katinhäntä as a common and proper noun. 52: 132–147

NUMMINEN, PAAVO Eräistä lauseenjäsennyksen seikoista. Referat: Einiges über die Satzgliederung. 1: 19–38
- Artikkelityylimme kuvat. Referat: Einiges über die Bildersprache der heutigen finnischen Journalistik. 3: 41–66
- Verbin ja substantiivin taistelu. Referat: Der Kampf des Verbs mit dem Substantiv. 6: 76–98

NURMI, VIRPI Ulkomaalaiset lasinpuhaltajat Suomessa. Referat: Ausländische Glasbläser in Finnland. 27: 119–13
- Työväestön arkielämä murroksessa. (Sappinen, Eero, Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla. Tutkimus suomalaisen työväestön elämäntavoista ja niiden paikallisista raumalaisista piirteistä.) 43: 230–234

NYGREN, ULLA Minuuden kokemus motiivina Paavo Haavikon varhaislyriikassa Silloista Synnyinmaahan. Summary: The experience of the self as a motif in the early lyrical work of Paavo Haavikko, from Bridges to Birthplace. 33: 123–134

NÄRHI, EEVA MARIA Tienviittaa merkitsevistä sanoista rasti, tikka ja osviitta. Summary: The Finnish Words rasti, tikka and osviitta in the Meaning ’Signpost’. 2: 62–77

OJUTKANGAS, KRISTA Itämerensuomalainen näkökulma kieliopillistumiseen. Summary: A Finnic viewpoint ongrammaticalization. 40: 67–86
- Kieliopillistumistutkimus kvasirakenteesta. (Salminen, Taru, Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys.) 43: 209–214
- Kirjakielen kehityksestä asti kognitiiviseen kielioppiin saakka. (Päiviö, Pia, Suomen kielen asti ja saakka. Terminatiivisten partikkeleiden synonymia, merkitys, käyttö ja kehitys sekä asema kieliopissa.) 49: 187–191

OJUTKANGAS, KRISTA – HUUMO, TUOMAS Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1997. 40: 180–181
- Mikä erottaa muodot sisällä ja sisässä? ”Synonyymisten” muotojen analyysi. Summary: What is the difference between sisällä ’in’ and sisässä ’in’? An analysis of two ”synonymous” forms. 52: 19–45

PAHIKKALA, JUHANI Pääpainottomien tavujen diftongit Maskun murteessa. Referat: Die Diphtonge der nichtersten Silben in der Mundart von Masku. 23: 83–102
- Lounaismurteiden passiivin toisen partisiipin ongelma. Referat: Das Problem des zweiten Partizips Passiv in den finnischen Südwest dialekten. 30: 73–84

PAIKKALA, SIRKKA Suomalaisten yritysnimien anatomia (Sjöblom, Paula, Toiminimen toimenkuva. Suomalaisen yritysnimistön rakenne ja funktiot.) 48: 155–166.
- Monipuolinen hakuteos maailman paikannimistä. (Hakulinen, Kerkko, Paikannimet.) 49: 227–234

PAJULA, MARJA Viron latvialaiset lainat. (Vaba, Lembit, Uurimusi Iäti-eesti keelesuhetest.) 40:195–198

PAJUNEN, ANNELI ks. Kallio, Jussi – Pajunen, Anneli, Karjalan (Tl.) murretta.

PAJUSALU, KARL Jättityö eestin etelämurteista. 32: 158–165
- Suomalaisen morfologian funktionaalista selitystä. (Määttä, Urho, Funktionaalinen selittäminen morfologiassa. Metateoriaa ja huomioita suomen ja sen sukukielten tutkimusperinteestä.) 37:228–231
- Etelä-Viron murremaisemat uudessa valaistuksessa. Summary: The dialects of South Estonian seen in a new light. 41: 145–166

PAJUSALU, RENATE Pronominit see, tema ja ta viron puhekielessä. Summary: The pronouns see, tema and ta in spoken Estonian. 37: 81–94

PALANDER, MARJATTA Tutkimus murteiden syntaksista. (Ikola, Osmo – Palomäki, Ulla – Koitto, Anna-Kaisa, Suomen murteiden lauseoppia ja tekstikielioppia.) 32: 181–188

PALOMÄKI, ULLA Maalaisten apostoli: Haanpää talonpoikien kuvaajana. Referat: Ein Apostel der Bauern. Die Bauern in den Romanen Pentti Haanpääs. 27: 103–118
- Haanpään ylösnousemus. (Karonen, Vesa, Haanpään elämä.) 27: 207–209
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1987. 30: 180–182
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1988. 31:205–206
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1989. 32:178–180
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1990. 33:158–159
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.1991. 34: 176–178
- Harvinaista herkkua fennistiikassa – menetelmien testausta aidoilla aineistoilla (Kurki, Tommi, Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutosten seuraamisesta ja niiden tarkastelussa käytettävistä menetelmistä.) 48: 151–155.

PALOPOSKI, OUTI: 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Summary: The Finnish A Thousand and One Nights of the 19th century. 45: 140–162

PARVIO, MARTTI Mikael Agricola ja hänen Uusi testamenttinsa. Lisiä Agricolan-tutkimukseen. Summary: The New Testament of Michael Agricola. Further Agricola studies. 10: 13–36

PAULAHARJU, AHTI Hailuodon kansantarinat. Referat: Die VoIkssagen von Hailuoto. 4: 62–71
- Eräitä Tenon ja Inarijoen kesäpaikkoja. Referat: Über einige Sommerwohnplätze in Teno und Inarijoki. 12: 120–132

PAUNONEN, HEIKKI Sanomia Suomen Turusta. (Sanomia. Juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi 14.4.1979.) 21: 187–191

PELTONEN, KERTTU: Muisteluja Suomen Kielen Seuran alkuajalta. 46: 183–185

PENTIKÄINEN, JUHA Mytologian sanakirja. (Wörterbuch der Mythologie. Hrsg. von H. W. Haussig. Abt. 1.: Die Alten Kulturvölker. Bd. II: Götter und Mythen im Alten Europa. Abschn. 1.) 8: 249–253
- ks. Dömötör, Tekla – Pentikäinen, Juha, Etnisyys ja uskonto: kenttätyötä Drávasztárassa 1968.

PERTILÄ, LAURA: Passiivimuotojen aktiivistuminen suomen kielessä. Summary: The activation on passive forms in Finnish. 42: 115–140

PERTILÄ, LAURA ks. HAMARI, ARJA – PERTILÄ, LAURA Suomen kielen ja kulttuurin opettaminen Venäjän suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa.

PIHLAINEN, KALLE Akseli Gallen-Kallelan Kalman kukka. Summary: Akseli Gallen-Kallela’s Kalman kukka(The Flower of Death).38: 153–172

PITKÄNEN, KAARINA Maantieteellisten termien variaatiota ja kirjakielisiä ensiesiintymiä 1800-luvulla (Laine, Päivi, Suomi tiellä sivistyskieleksi. Suomenkielisen maantieteen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla.) 50: 241–249.

PULKKINEN, RISTO – Salmenkivi, Marko – Leino, Antti – Mannila, Heikki: Louhi ja Naistenmaa – kalevalaisten runojen Pohjolan sijainti peruskartan nimistön valossa. Summary: Louhi and Terra feminarum – the Pohjola location of the Kalevala poems in the light of the National Land Survey name list. 45: 67–78

PUTTO, LIISI Metsäherra Ilmari Kiannon tuotannossa. Referat: Der ’Forstherr’ in Ilmari Kiantos Schaffen. 10: 178–191
- Kalevalaa ja Kalevalan tutkimusta saksan kielellä. (Kalevala. Das finnische Epos des Elias Lönnrot. Aus dem Urtext übertragen von Lore Fromm und Hans From. Kommentar von Hans Fromm.) 11: 179–182
- Perinne- ja uskontoantropologisen syvätutkimuksen menetelmästä. Summary: On the method of tradition- and religio-anthropological depth research. 12: 72–119
- Martti Haavio † (1899–1973). 15: 239–243

PÄKKILÄ, MARTTA Viron äänne-, muoto- ja sanaoppia. (Tauli, Valter, Eesti grammatika I.) 15: 267–273

RAJALA, KATARIINA Tunteeko tuleva opettaja pilkun paikan? Summary: Does a future teacher know now where to put the comma? 50: 7–23

RAKKOLAINEN, JORMA Lingvistiikkaa vai fennistiikkaa? 14: 227–231
- ks. Kallio, Jussi – Rakkolainen, Jorma, Kiskon murretta.
- Hänen Majesteettinsa Elenius ensimmäinen. Referat: Der Schriftsteller Emil Elenius und der Suursaari-Aufstand. 20: 142–159
- Koulukirjallisuuden maailmankuva. (Minä, kirjat ja maailma. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXVI. Toim. Urho Johansson.) 21: 200–203

RANCKEN, GUNNAR E. K. A. Gottlund opettavien satuainesten käyttäjänä. Summary: C. A. Gottlund and Didactic Tale Motives. 5: 184–207
- Faabelien ja niissä käytettyjen tyyppien syntyhistoriaa. Referat: Zur Entstehungsgeschichte der Fabel und der Fabelwesen. 6: 156–168
- Faabelimuistumien maailmasta. Referat: Aus dem Reich der Fabeln. 8: 184–192
- Abraham Poppiuksen runojen faabeliaiheista. Referat: Die Fabelmotive in Abraham Poppius’ Gedichten, 10: 163–166

RAPOLA, MARTTI Reunamerkintöjä Juhana Cajanuksen virren julkaisuasuihin. Referat: Einige Randbemerkungen zu den verschiedenen Fassungen des Kirchenliedes von Johan Cajanus. 2: 15–27
- Pyhät ja profaanit kiusaukset. Vanhaan kirjasuomeen kohdistuva sanatutkielma. Referat: Zum Bedeutungsbereich von kiusata und kiusaus im alten Schriftfinnischen. 6: 5–19
- Labuntur anni fugaces (Niilo Ikolan 85-vuotispäivän johdosta). 10: 5–12
- Anonyymi Eurén. Referat: Über die anonymen Schriften von G. E. Eurén. 11: 13–36

RASKU, SEIJA Köllit kyläyhteisössä. Summary: Nicknames in village communities 30: 85–98

RAUTALA, HELENA Subjektin määräisyyden ja epämääräisyyden ilmaisukeinot suomessa ja englannissa. Summary: The means of expressing definiteness and indefiniteness of the subject in English and Finnish. 20: 29–51
- Oppia Suomen ulkomaalaisopettajille. (Suomi vieraana kielenä. Toim. Fred Karlsson.) 24: 188–191
- Kirjoittaminen ja kielentuntemus. (Kirjoituksia kirjoittamisesta. ÄOL:n vuosikirja XXIX. Toim. Anneli Vähäpassi; Kielemme tuntemus. ÄOL:n vuosikirja XXX. Toim. Raija Ruusuvuori.) 25: 170–173
- Suomen partitiivisubjektin kääntyminen englantiin: kontrastiivinen analyysi. Summary: Translating the Finnish partitive subject to English: a contrastive analysis. 26: 45–59
- Kielitieteellinen jatkokoulutus. 26: 180–184
- Sosiolingvistiikan käsikirja. (Sosiolingvistiikan käsikirja. Toim. M. K. Suojanen ja Päivikki Suojanen.) 26: 211–214
- Omat nimet kirjoihin. (Suomalainen nimikirja. Suomen kielen sanakirjat 6. Etunimet. Kustaa Vilkuna avustajinaan Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. Sukunimet: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala.) 27: 203–206
- Monipuolinen ja viisas oppikirja. (Akanvirtaan. Johdatus naistutkimukseen. Toim. Päivi Setälä – Hannele Kurki.) 31: 229–231
- Amerikansuomi kaksissa kansissa. (Virtaranta, Pertti – JönssonKorhola, Hannele – Martin, Maisa – Kainulainen, Maija, Amerikansuomi; Virtaranta, Pertti, Amerikansuomen sanakirja.) 36: 145–148

RAVILA, PAAVO Kielitieteen yhtenäisyys. Referat: Die Einheit der Sprachwissenschaft, in: Journal de la Société Finno-ougrienne 60,6, Helsinki 1958. 1: 7–18
- Adjektiiviattribuutin kongruenssin synty suomen kielessä. 2: 28-35
- Kielentutkimuksemme tietään etsimässä. Summary: Finnish language scholarship looks for a direction. 11: 5–12
- Kaino Heikkilä † (13.12.1912–25.3. 1971). 13: 194–197

REINIKKA, JAANA Suomen kielen lempi-sanue. Summary: The lempi lexical cluster in Finnish. 34: 89–102

REMES, HANNU Vertaillen vertailusta: suomen ja viron komparaation morfologiaa. Referat: Vergleich im Vergleich: zur Morphologie der Komparation im Finnischen und Estnischen.33: 57–66

RIIKONEN, H. K. Katseita kotimaahan: Suomi, Karjala ja Virolahti Pentti Saarikosken Ruotsin-kauden tuotannossa. Referat: Blicke of Heimat: Die finnische Volkskultur, Karelien and Virolahti im Spätwerk Pentti Saarikoskis. 38:125–140

RINTALA, PÄIVI Aarni Penttilä † (1899-1971). 13: 191–193
- Äidinkielenopetuksen perimmäiset kysymykset. (Äidinkieli 1974. Tavoitteet ja päämäärä. ÄOL:n vuosikirja XXI.) 16: 145–150
- Uutta äännehistoriaa. (Räisänen, Alpo, Kainuun murteiden äännehistoria I. Vokaalisto.) 16: 171–176
- Kielitieteen päivät Jyväskylässä. 18: 179-182
- Strukturalismia opettajille. (Tutkimus ja opetus: strukturalismia. ÄOL:n vuosikirja XXIII.) 18: 206–208
- Kielentutkijoiden suurkokous Wienissä. 20: 167–170
- Verbijohtimien historiaa. (Lehtinen, Tapani, Itämerensuomen verbien historiallista johto-oppia. Suomen avajaa, karkajaa -tyyppiset verbit ja niiden vastineet lähisukukielissä.) 21: 181–186
- Paikannimet asutushistorian palveluksessa. (Kepsu, Saulo, Pohjois-Kymenlaakson kylännimet; Vahtola, Jouko, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty. Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus.) 23: 175–182
- Mikä lapselle nimeksi? (Kiviniemi, Eero, Rakkaan lapsen monet nimet. Suomalaisten etunimet ja nimenvalinta.) 25: 153–159
- Sanastontutkimuksen näkökulmia. (Koski, Mauno, Värien nimitykset suomessa ja lähisukielissä; Nirvi, R. E., Petojen nimitykset kosinta- ja hääsanastossa.) 27: 195–202
- R. E. Nirvi † (16.12.1906–26.1.1986). 28: 187–190
- Viljo Nissilä † (21.8.1903–30.7.1986). 29: 171–174
- Rohkeasti uusille teille. 31: 11–20
- Turun murteen ruotsalaislainat. (Grönholm, Maija, Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa.) 31: 207–211
- Suomen kirjakielen normeista. Referat: Über die Normen der finnischen Schriftsprache. 34: 47–68
- Kolmas kielioppikomitea jättänyt mietintönsä. (Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja.) 36:125–130
- Kielikäsitys ja kielenohjailu. Referat: Sprachauffassung und Sprachsteuerung. 40: 47–66
- Väitöskirja kliseistä. (Jäppinen, Ulla, Kielen ja ajatusten kliseet. Värien nimitysten käyttö eräissä suomenkielisissä idealistissävyisissä teksteissä.) 42: 256–262
- Suomen (l)lOinen-johtimiset adjektiivit. Summary: Finnish adjectives with the derivative suffix (l)lOinen. 52: 104–131

ROJOLA, LEA Toivo Pekkasen Mustan hurmion rakenteellinen symboliikka. Referat: Über die strukturelle Symbolik in Toivo Pekkanens Roman Musta Hurmio. 26: 153–164
- Volter Kilpi ja sisäinen ihminen. Summary: Volter Kilpi and the Inner Self. 32:123–140

ROKALA, KRISTIINA ”Älä kihlo kirkkotiellä”. Summary: ”The Village Wooer”. 10: 121–155

ROSSI, LEENA Valta muistitietotutkimuksessa. Summary: Power in oral history research. 49: 79–94
- Tunteet muistitietohaastatteluissa. Summary: Emotion in interviewing from memory. 50: 144–158
- Haastattelijan dilemma: Olenko minä oikea henkilö haastattelemaan tätä kertojaa. Summary: Interwiewer’s Dilemma: Am I the right person to interview this narrator? 51: 99–109

RUOHONEN, JUHA Jättiläinen, paholainen, kuolema? Koljo kansanperinteessä, nimistössä ja maastossa. Summary: Giant, devil, death? The word koljo in popular tradition, place-names and the landscape. 52: 148–162

RUOTSALA, HELENA Lännen kova ja idän pehmeä leipä: perinneatlas kertoo alueiden asukkaista ja heidän arvomaailmoistaan. (Sarmela, Matti, Suomen perinneatlas. Suomen kansankulttuurin kartasto 2.) 37:243–245
- Työ ja leikki – muistoja ja kokemuksia lapsuudesta. (Korkiakangas, Pirjo, Muistoista rakentuva lapsuus. Agraarinen perintö lapsuuden työnteon ja leikkien muistelussa.) 39:245–247
- ”Vaatteeni kertokoon kenen kotoa ja mistä päin olen poissa.” Lapinpuvun sisältämät viestit käyttäjän näkökulmasta. ”Let my clothes tell where I’m away from and to whom I belong”: The message of Sami dress from the wearer’s point of view. 40:119–138
- Valkoisen koivikon kertomaa: miten volgansuomalaisten kansanpuvut ja niiden käyttö ovat muuttuneet. (Lehtinen, Ildikó, Marien mekot. Volgansuomalaisten kansanpukujen muutoksista.) 43: 234–238
- Porometsässä. Poronhoidon ympäristö ja perinteinen ympäristötieto. Summary. In the Reindeer Forest. The reindeer herding environment and traditional ecological knowledge. 45: 115–139
- Lasi viiniä parvekkeella – kun ystävistä tulee haastateltavia. Referat: Ein Glas Wein auf dem Balkon. Wenn Freundinnen auch zu Informantinnen werden 50: 159–179

RÄISÄNEN, ALPO Kansankieltä ja kansankielen tekstilingvistiikkaa. (Hakanen, Aimo, Viisi tuntia Kauvatsan murretta; Hakanen, Aimo, Laaki ja prekkajakku. Tekstilingvistinen analyysi kauvatsalaisen kansanmiehen puheesta.) 25: 165–169
- Euroopan kielikartaston ensimmäinen vihko ilmestynyt. (Atlas Linguarum Europae (ALE). Volume I – Premier fascicule. Toim. M. Alinei, R. I. Avanesov †, D. Brozovi, Natacha Z. Donanze, Terho Itkonen, V. V. Ivanov, Joep Kruijsen, Ellen Mooijman, João Saramago, B. A. Serebrennikov, I. Stan, G. Tuaillon, Gabriela Vitorino ja A. Weijnen.) 27: 189–194
- Viipsinpuusta tutkanpaljastimeen: tutkimus in : ime -johdoksista. (Länsimäki, Maija, Suomen verbikantaiset in : ime -johdokset.) 30: 190–196
- Perussanakirjan ensimmäinen osa ilmestynyt. (Suomen kielen perussanakirja. Ensimmäinen osa. A–K. Toim. Risto Haarala (päätoim.), Marja Lehtinen (toimitussiht.), Eija-Riitta Grönros, Taru Kolehmainen, Irma Nissinen, Sinikka Kantokoski (tekstinkäsittelijä).) 33: 161–165
- Suomen verbiderivaation kuvauksen oppihistoriaa. (Kytömäki, Leena, Suomen verbiderivaation kuvaaminen 1600-luvulta nykypäiviin.) 34:185–192
- Kainuun murteiden ntA (nti) -johtimiset teonnimet. Referat: Die Verbalnomina mit dem Suffix ntA in den Dialekten von Kainuu. 36: 45–52

RÄNK, GUSTAV Muutamia huomautuksia teokseni ”Vatjalaiset” arvostelusta. 5: 260–262

RÄSÄNEN, MATTI Työväenkulttuuri: vastakulttuurista valtakulttuuriin. Summary: Working class culture: from counter-culture to power-culture. 30: 125–145

RÄSÄNEN, MARTTI Veikko Anttila † (30.3.1929-27.1.1990). 32: 155–158

RÄSÄNEN, MARTTI – VIRTANEN, TIMO J. Kulttuurien kohtaaminen: pakolainen, siirtolainen, vierastyöläinen. Summary: Culture contact: refugee, migrant, remigrant. 36: 101–114

RÄSÄNEN, SEPPO ”Tuuleen viritetty korva”. Huomioita 1950-luvun suomalaisten runoilijoiden paikallissijojen käytöstä. Referat: ”Auf den Wind gestimmtes Ohr”. 16: 16–23
- Huomioita suomen sijojen frekvensseistä. Referat: Beobachtungen über die Häufigkeit der finnischen Kasusformen. 21: 17–34

SAANILAHTI, MARJA: Lasten ja nuorten lukuharrastus 2000-luvun taitteessa. 44: 199–214
- Virtain nuorison kielellisistä asenteista: seuruututkimus. 45: 163–180

SAANILAHTI, MARJA ks. NAHKOLA, KARI – SAANILAHTI, MARJA Virtain koululaisten kielellinen maailmankuva.
- Suomalainen slangi kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä. Summary: Slang in Finland. 42: 87–114

SAARENHEIMO, KERTTU Kehtolaulut suomalaisessa lyriikassa. Referat: Das Wiegenlied in der finnischen Lyrik. 1: 176–191
- Meri Uuno Kailaan runoudessa. Referat: Das Meer in den Gedichten des finnischen Lyrikers Uuno Kailas. 2: 185–197
- Oiva Paloheimon lapsikuvauksesta. Summary: On Oiva Paloheimo’s Description of Children. 3: 172–186
- Aapeli Muttinen – Joel Lehtosen ”alter ego”. Yhteiskunnallisia näkökohtia. Referat: Aapeli Muttinen – Joel Lehtonens ”alter ego”. Erwägungen zur Sozialproblematik bei J. Lehtonen. 5: 167–183
- Maa ja avaruus Lauri Viljasen runoudessa. Summary: Earth and space in the poetry of Lauri Viljanen. 6: 143–155
- Nuori Voima kirjallisena aikakauslehtenä 1930-luvulla. Summary: The part played by Nuori Voima as a literary periodical in the 1930s. 7: 150–162
- Tolstoilaisuudesta Johannes Linnankosken Pakolaisissa. Summary: Tolstoy-like features in Linnankoski’s ”The Fugitives”. 8: 155–168
- Ompelijatar ohjelmarealismissa. Summary: The dressmaker in the realism of the 1880s. 9: 199–213
- Helka Hiisku runoilijana. Referat: Helka Hiisku als Balladendichterin. 12: 148–157
- Risorgimentorunoudestamme. Referat: Zur finnischen Risorgimento-Dichtung. 18: 146–160
- F. E. Sillanpää ja V. A. Koskenniemi: aikalaiskirjeenvaihtoa. Referat: F. E. Sillanpää und V. A. Koskenniemi: Briefwechsel zwischen Zeitgenossen. 29: 113–126
- Urho Kekkonen kirjastonsa valossa.34: 156–164
- Sylvi Kekkonen, kirjojen ystävä. 37: 187–195
- Elina Vaara ja Viro. Referat: Elina Vaara und Estland. 39: 171–188

SAARILUOMA, LIISA Romaaniteorian asema kirjallisuudentutkimuksessa. Summary: The place of the theory of the novel in literary research. 39:153–170

SAARINEN, SIRKKA Juhlakirja kielikosketuksista. (Lyökämme käsi kätehen. Beiträge zur Sprachkontaktforschung im Bereich des Finnougrischen und des Germanischen. A. D. Kylstra zum 65. Geburtstag.) 28: 242–245
- Loputtomaan pylvääseen kiipeän pää ylösalaisin: marilaisten arvoitusten rakenne. Referat: Die Struktur der marischen Rätsel. 29: 65–84
- ks. Labádi, Gizella – Saarinen, Sirkka, Suomen ja unkarin deskriptiiviverbien syntaksia.
- Kylässä Mordvan mailla. 33: 146–149
- Etymologiaa ja historiallista sanasemantiikkaa Unkarista. (Etymologisches Wörterbuch des Ungarischen. Band I, Lieferung 1.) 35: 171–175
- Suomalais-ugrilaisen (runo)perinteen aarreaitta. (The Great Bear. A Thematic Anthology of Oral Poetry in the Finno-Ugrian Languages. Lauri Honko, Senni Timonen, Michael Branch.) 36:153–158
- Maailman fennougristit Jyväskylässä. 37: 181–187
- Areaalinen näkökulma Volgan alueen kieliin. (Wintschalek, Walter, Die Areallinguistik am Beispiel syntaktischer Übereinstimmungen im Wolga-Kama-Areal.) 37:236–239
- Kaksi yhteenkietoutunutta perinteenlajin nimitystä. Summary: Two intertwined genre denominations. 38: 65–76
- Komien kielilaki. 39: 209–212
- Suomen sukukansaohjelma. 40: 168–170
- Tarpeellinen perusteos uralilaisista kielistä. (The Uralic Languages. Ed. by Daniel Abondolo.) 41: 298–301
- Haarautuvien polkujen puutarha. (Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Toim. Paul Fogelberg.) 42: 273–277
- Suurmiehen jäljillä. (Lönnrotin hengessä. Kalevalaseuran vuosikirja 81. Toim. Pekka Laaksonen ja Ulla Piela.) 45: 204–206
- Eeva Kangasmaa-Minn † (1919–2008) 50: 180–183
- Suomen Kielen Seuran 80-vuotisjuhlapaneelin puheenvuorot 7.5.2009. Suomalais-ugrilainen kielentutkimus. 51: 177–178

SADENIEMI, MATTI Lauseoppia. (Ikola, Osmo, Lauseopin kysymyksiä. Tutkielmia nykysuomen syntaksin alalta.) 4: 145–147

SAHLBERG, IRJA Entisaikojen vuodevaatteista. (Kaukonen, Toini-Inkeri, Alusvaipat eli villalakanat.) 6: 236–239

SALMI, HEIDI Agricolan kielen keski-vartaloiset adpositiot. Summary: Adpositions with the stem keski- ’mid’ in the language of Mikael Agricola. 51: 25–57

ks. Merimaa, Heidi

SALO, UNTO Merikarvian tonttukivet. Referat: Die tonttu-Steine in Merikarvia. 14: 105–145
- Suomen esihistoriallinen menneisyys ja sen arkeologinen kuva lappalaiskulttuurin tarjoamien analogioiden valossa. Referat: Finnlands prähistorische Vergangenheit und ihr archäologisches Bild im Lichte analoger Erscheinungen in der lappischen Kultur. 20: 5–16
- Esihistoriallisen asutuksen jatkuvuudesta Suomen rannikolla. Referat: Über die Kontinuität vorgeschichtlicher Siedlungen an der Finnischen Küste. 23: 7-24
- Raudan synty: rautatekniikan varhaisvaiheista Suomessa. Referat: Die Entstehung des Eisens: Über die Frühphase der Eisengewinnung and -verarbeitung in Finnland. 34:103–122

SALOMAA, LEENA Turkulaisten kielellisistä asenteista. Summary: Linguistic attitudes in Turku. 23: 51–62

SALONEN, TELLERVO Eräistä suomen kielen pleonastisista verbi-ilmauksista. Referat: Über einige pleonastische Verbalausdrücke im Finnischen. 9: 96–121

SALU, HERBERT Sanomalehden alakerta Virossa viime vuosisadan lopulla. Referat: Das Feuilleton der estnischen Zeitungen am Ende des vorigen Jahrhunderts. 6: 169–186

SAMMALLAHTI, PEKKA Lappologian laajimpia ongelmia. (Lapps and Norseman in Olden Times.) 10: 225–228

SARESSALO, LASSI Suullisen perinteen maailmankuva. (Pentikäinen, Juha, Oral Repertoire and World View. An Anthropological Study of Marina Takalo’s Life History.) 22: 211–214
- Perinne-ekologiaa. (Tradition och miljö. Ett kulturekologiskt perspektiv. Toim. Lauri Honko – Orvar Löfgren.) 24: 210–213
- Identiteetin nurja puoli: etnisten stereotyyppien tarkastelua. Summary: Ethnic stereotypes. 25: 83–99
- Iso Jouni kulttuuriympäristössään. (Huuskonen, Marjut, Stuorra-Jouvnnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat.) 46: 214–219
- Suokuvia Suomesta (Laurén, Kirsi, Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjänä.) 48: 181–185

SARKKI, ERKKI Karjannimiä Ruotsin vallan viimeisen vuosikymmenen Ylä-Satakunnan alisen osan perukirjoissa. 30: 173–176

SARMAVUORI, KATRI Kehityspsykologista kielioppia kohti. Summary: Towards a developmental-psychological grammar. 24: 65–81
- Arvostelun johdosta. 25: 149–151

SARVELA, JAAKKO Kasvinnimi sana(n)jalka. Referat: Der finnische Pflanzenname sana(n)jalka ’Adlerfarn (Pteridium aquilinum)’. 10: 78–81

SAUKKONEN, PAULI Kielioppia kaikille. (Nykysuomen käsikirja. Toim. Osmo Ikola.) 14: 244–246
- Osmo Ikolan juhlakirja. (Rakenteita. Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978.) 20: 184–189
- Verbisemantiikkaa. (Jämsä, Tuomo, Suomen kielen yleisimpien verbien semantiikkaa.) 29: 207–213
- Kognitiivis-konstruktiokieliopillista infinitiivitutkimusta. (Leino, Jaakko, Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys.) 45: 186–188

SAVELA, JANNE: Tutkimus komisyrjäänin ja suomen vokaalifoneemien rakenteesta. Summary: A contrastive study on Komi and Finnish vowels. 41: 167–176

SCHALIN, JOHAN Ahuen maa ja Alandh. Summary: Ahuen maa and Alandh. 50: 24–37

SEPPÄLÄ, PIIA Idiomaattisten ilmausten merkityksillä leikittely Alivaltiosihteerin ”loppuheitoissa”. Summary: Playing with ”apocope” idiomatic expressions in the radio programme Alivaltiosihteeri (The Under Secretary). 48: 29–42
- Kautta-preposition semantiikkaa. Summary: On the semantics of the Finnish postposition kautta. 52: 46–66

SIIKALA, ANNA-LEENA Kohti uskontotieteen teorianmuodostuksen kokonaisarviota. (Science of Religion: Studies in Methodology. Proceedings of the Study Conference of the International Association for the History of Religions, held in Turku, Finland, August 27–31, 1973. Edited by Lauri Honko.) 21: 198–200
- Tutkimus Inkerin orjarunoista. (Alho, Olli, Orjat ja isännät. Tutkimus inkeriläisistä maaorjarunoista.) 23: 191–192

SIITONEN, KIRSTI: Nollapersoonalauseet edistyneen suomenoppijan käytössä ja tulkittavina. Summary: Zero person -sentences and advanced students of Finnish. 42: 157–166
- Vieraat ainekset suomen kielessä: 160 vuotta tieteellistä keskustelua. (Pantermöller, Marko, Zur orthographischen Integration von Fremdwörtern im Finnischen.) 46: 196–199
- Mainokset kannustamassa itsekkyyteen ja röyhkeyteen. Summary: Advertisements encouraging egoism and unscrupulosness. 48: 64–76
- Sävypronomini hän. Summary: Nuances of the personal pronoun hän. 50: 87–109
- Uuskieli hämää ja harhauttaa. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran vuosikokouksessa 8.4.2010. 52: 186–187
- Historiallinen monikielisyys yksikielisenä pidetyssä Tampereen kaupungissa. (Tampere kieliyhteisönä, Toim. Lönnroth, Harry.) 52: 197–201

ks. KURKI, TOMMI – SIITONEN, KIRSTI Satakuntalaisuus puheessa. 51: 158–166

SIITONEN, KIRSTI – KURKI, TOMMI Aimo Hakanen 75 vuotta. 52: 11–17

SIIVONEN, KATRIINA Ihmisten ulkoasujen viestit ja niiden tulkinta. Summary: Messages of appearance, and how they are interpreted. 35:101–119

SIMONCSICS, PÉTER Syntaktomorfeemi -é: unkarin syntaksin läpileikkauskuva. Summary: The syntactomorpheme -é: a cross-section of Hungarian syntax. 23: 115–123

SIRO, PAAVO Suomen yksinäislauseen perustavia ongelmia. Ns. ”eksistentiaalinen” lausetyyppi. Summary: Fundamental Properties of a Finnish Sentence. (The So-called ”Existential” Sentence Type.) 2: 36–51
- Lauri Kettunen †. 5: 104–106
- Muuttuva kielioppi. Summary: A New Conception of Grammar. 5: 40–49
- Infinitiivin asema suomen kieliopissa. Summary: The position of the infinitive in Finnish grammar. 6: 20–26

SJÖBLOM, PAULA Kvantitatiivista nimitutkimusta. (Sandström, Raija, Finska och icke-finska tillnamn i Nedertorneås kyrkböcker på 1800-talet.) 28: 230–232
- Kieliyhteisö sukunimistön muokkaajana. Summary: Family names and the language community. 31: 127–140
- ks. HERRALA, EEVA – SJÖBLOM, PAULA Uralilaisen kantakielen rekonstruktio. Yritysnimet – rajanvetoja. Summary: Demarcation of company names. 42: 141–156
- Käytännönläheistä tietoa nimistönsuunnittelusta. (Yhteinen nimiympäristömme. Nimistönsuunnittelun opas. Toim. Sirkka Paikkala, Ritva Liisa Pitkänen ja Peter Slotte.) 42: 262–265
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2000. 43: 189–190
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2001. 44: 216–218
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2002. 45: 183–185
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2003. 46: 188–190
- Modernin sukunimijärjestelmän kehityksen kuvaus. (Paikkala, Sirkka, Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921.) 46: 191–196
- Käyttökelpoisia sukunimien levikkikarttoja. (Pöyhönen, Juhani, Suomalainen sukunimikartasto II. Karjalaiset nimet. Atlas of Finnish Surnames II. Karelian Names.) 46: 212–214
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2004. 47: 218–221
- Naisen paikka. (Mallat, Kaija, Naiset rajalla. Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä.) 49: 191–197

ks. HYNÖNEN, EMMI – SJÖBLOM, PAULA Populaaria tutkimustietoa etunimistä ja nimipäivistä

DE SMIT, MERLIJN: Nesessiivirakenteiden subjektimerkinnästä vanhimpien lainsuomennosten kielissä. Summary: On subject case-marking of necessitive constructions in older Finnish legal translations. 47: 64–90

SOININEN, MARJA-LEENA Kvasirakenteen muodosta ja käytöstä suomen murteissa. Referat: Über Form und Gebrauch der Quasi-Konstruktion in den finnischen Mundarten. 5: 89–103

SUHONEN, SEPPO Itämerensuomalaisten kielten hakuteos. (Laanest, Arvo, Einführung in die ostseefinnischen Sprachen. Autorisierte Übertragung aus dem Estnischen von Hans-Hermann Bartens.) 26: 214–217

SUOJANEN, M. K. Murrenäytteitä. (Virtaranta, Pertti, Suomen kansa muistelee ; Finska folkmålstexter från Tornedalen. Transkriberade, övers. och kommenterade av Erik Wahlberg.) 7: 218–220
- Mihin sosiaalisten murteiden instituutti? 9: 264–266
- Turun koululaisslangista. Summary: Slang among Turku schoolchildren. 9: 50–67
- Nainen Oiva Paloheimon symboliikassa. Summary: Woman in the symbolism of Oiva Paloheimo. 11: 124–134
- Koululaisten sanastoa kartoittamassa. (Karvonen, Juhani – Röman, Kyllikki – Takala, Annika – Ylinentalo, Oiva, Opettajan sanastokirja.) 12: 204–207
- Pronominitutkimus. (Tuomikoski, R., Asemoisilmaustemme luokittelusta.) 12: 208–211
- Jyväskylän kansainvälinen lingvistikokous. 16: 13 –138
- III Lauseopin ja semantiikan päivät. 17: 158–160
- Vanhaa kirjasuomea. (Ulkuniemi, Martti, Ljungo Tuomaanpojan lainsuomennokset I. Maanlain ja kaupunginlain teksti.) 18: 198
- Puhe, tilanne ja rooli. Summary: Speech, situation and role. 23: 37–49
- Vanhan suomen sanasto Agricolasta Juteiniin. (Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa A-I.) 28: 204–208
- Kertomukset päivittäisviestinnässä. Summary: Narratives in everyday communication. 38: 109–124

SUOJANEN, PÄIVIKKI Spontaani saarna. Summary: Spontaneous sermon. 14: 146–176
- Lähteiden käyttö spontaanissa saarnassa. Tapausanalyysi Länsi-Suomen rukoilevaisuudesta. Summary: Use of sources in the spontaneous sermon. Case study of the West Finnish pietists called beseechers. 15: 72–92
- Veisuuaktien antropologiaa. Summary: The anthropology of hymn singing. 21: 97–128
- Sanaton viestintä kulttuuriantropologisena ongelmana. Summary: Nonverbal communication as a problem in cultural anthropology. 25: 63–82
- Tutkijan kuva kohteesta: metodologisia näkökohtia. Summary: A researcher’s image of a research object: methodological perspectives. 37:147–166

SUOMEN KIELEN SEURAN SÄÄNNÖT 1: 212–214

SUOMINEN, ANNELI Kehitysalue-etnologiaa. (Vad sker i glesbygden? En etnologisk studie av näringslivet i Jokkmokk.) 13: 225–228

SÖDERHOLM, EIRA Alattion murteen vesistöappellatiivit. Referat: Gewässer-Appellative der Mundart von Alta. 25: 43–62
- Kveenien etnisiteetin ongelma. (Saressalo, Lassi, Kveenit. Tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä.) 38: 230–237
- Kainun kielen suunnittelusta: periaatteita. 48: 135–145

SÖDERHOLM, STIG Sielulintumotiivit karjalaisissa kuolinitkuissa. Summary: Bird motifs for the soul in Karelian death laments.22: 141–148

TAIMINEN, AAPO Aineenaiheita. (Raekallio-Teppo, Vuokko, Aihevakka.) 10: 220–222
- ÄOL:n vuosikirjat XVII ja XVIII. 13: 220–223
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1. 1976–31.12. 1976. 19: 187–189
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12. 1977. 20: 174–177
- Suomen kielioppia synkronisesti. (Karlsson, Fred, Finsk grammatik.) 20: 189–193
- Suomen Kielen Seuran 50-vuotisjuhla. 21: 164–177
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1978–31.12.1978. 21: 177–179
- Suomen Kielen Seura 1929–1979. Muotokuvan piirteitä ja toiminnan linjoja viideltä vuosikymmeneltä. 22: 170–185
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1979–31.12.1979. 22: 189–192
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1980–31.12.1980. 23: 150–152
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.1981–31.12.1981. 24: 170–172
- Superlatiivi kymenlaaksolaisittain. (Punttila, Matti, Nominien superlatiivisuuden ilmaiseminen. Vertailun typologiaa ja Kymenlaakson tienoon murteiden tarkastelua.) 28: 219–223
- Kommetteja adjektiiviadverbien semanttisesta tulkinnasta. (Orpana, Terttu, Kuvaus vai kommentti.) 31:218–222
- Kieli elää tilanteissa. (Kielen käyttö ja käyttäjä. ÄOL:n vuosikirja XXXVI. Toim. Anneli Kauppinen ja Kyllikki Keravuori. 32: 205–207
- Fennougristien seitsemäs suurkatselmus Debrecenissä. 33: 138–144

TAKALA, TUIJA Tulenkantajien proosa ja kirjallisuushistorioiden modernismikäsitykset. Summary: The prose of the Tulenkantaja writers and concepts of modernism in histories of Finnish literature. 33:109–122

TALVE, ILMAR Virolainen sauna. Summary: The Estonian Sauna. 2: 122–146
- Keinu ja keinuminen Suomessa. Summary: Swings and Swinging in Finland. 3: 67–110
- Suomen sahatyöläisten työstä, työajasta ja palkkaustavasta ennen 1920-lukua. Summary: On the Work, Working Hours, and Wages of Sawmill Workers in Finland before 1920. 4: 72–100
- Suomalainen kansatiede. Tähänastista kehitystä ja tulevaisuuden tehtäviä. Summary: Finnish Ethnology. 5: 107–147
- Baltian talonpoikaisasumukset. (Ränk, Gustav, Die Bauernhausformen im baltischen Raum.) 6: 239–243
- Kannakselainen säärikokko. Referat: Das Johannisfeuer auf der karelischen Landenge. 6: 99–115
- Siperian kansojen uskomuksista. (Glaubenswelt und Folklore der sibirischen Völker, toim. V. Diószegi.) 6: 243–245
- Suomen kansanomaisesta kalkinpoltosta. Referat: Das volkstümliche Kalkbrennen in Finnland. 7: 41–61
- Toivo I. Itkonen † 1891–1968. 10: 193–195
- Suomessa käytetyistä veriruoista. Referat: Über die finnischen Blutspeisen. 16: 55–88
- Hämäläinen riukujuhla ja uunin särkeminen. Referat: Stangenfest und Ofenzertrümmerung in Häme (Tavastland.) 17: 67-90
- Kustaa Vilkuna † (26.10.1902–6.4.1980). 22: 167–169
- Toivo Vuorela † (11.5.1909–17.5.1982). 24: 159–162
- Niilo Valonen † (12.4.1913–11.2.1983). 25: 129–133
- Unikeonpäivä: kylpyläjuhlasta kaupunkitapahtumaksi. Referat: Feste in Finnland an Siebenschläfer. 28: 113–149
- Morsiamesta nuorikoksi: häiden rakenne itämerensuomalaisilla. Referat: Von der Braut zur jungen Frau: Die Struktur des Hochzeitszeremoniells bei den Ostseefinnen. 29: 127–170

TAMMI, PÄIVI Muotinimiä ja nimimuoteja. Turkulaisten suosikkinimistä tällä vuosisadalla. Referat: Modenamen und Namenmode. Die in Turku im 20. Jahrhundert meistbenutzten Vornamen. 21: 35–50

TEGENGREN, HELMER Aleksis Kivi ja yksijalkainen koira. Referat: Aleksis Kivi und der einbeinige Hund. 9: 151–169

TIKKANEN, TOIVO Rannikkokalastuksemme koneellistumisesta 1870-luvulta 1920-luvulle. Referat: Über die Industrialisierung der finnischen Küstenfischerei. 15: 121–147

TOIVAINEN, JORMA Arvostelun johdosta. 24: 172–174
- Suomen subjektin piirteitä. Summary: Some features of the Finnish subject. 28: 31–46
- Kielen aikasuhteet ja lapsi. Summary: Temporal relations in language and their acquisition by Finnish children. 29: 37–54

TOIVAINEN, JORMA – TOIVAINEN, KIRSTI Aidinkieliset lingvistit tutkimaan suomalaiskielten omaksuntaa. 34: 170–172

TOIVAINEN, KIRSTI Murteentutkimusta Ruotsista. (Johansson, Nore, Tornedalsfinska ord ur dialektgeografisk synvinkel; Pettersson, Lennart, Verbböjningar i jukkasjärvifinskan.) 30: 204–208
- ks. TOIVAINEN, JORMA – TOIVAINEN, KIRSTI Äidinkieliset lingvistit tutkimaan suomalaiskielten omaksuntaa
- Aikaviitteisyys kolmivuotiaiden suomalais-lasten kielessä. Summary: Temporal reference by Finnish children aged three years. 38: 77–94

TOMMILA, PÄIVIÖ Kansanelämämme taustatekijöitä. (Talve, Ilmar, Suomalaisen kansanelämän historialliset taustatekijät.) 14: 251–252

TORNBERG, MATLEENA Kuusamolainen suurperhe työ ja elinyhteisönä. Referat: Eine Grossfamilie in Kuusamo als Arbeits- und Lebensgemeinschaft, vom Anfang 20. Jahrhunderts bis zum Winterkrieg 1939. 13: 104–131

TUOMI, TUOMO Jäännöslopukenomineista ja variaatiosta Etelä-Pohjanmaan Järviseudun murteissa. Referat: Nomen auf ex und Variation in einem finnischen Dialekt. 36: 53–68
- Karjalan kieliatlas. (Bubrih, D. V.- Beljakov, A. A. – Punzšina, A.V., Dialektologitseski Atlas Karelskogo Jazyka. Karjalan kielen murrekartasto. 40: 199–205
- Konkreettista ja abstraktia morfologiaa. (Hurtta, Heikki, Suomen murteiden askel-tyyppisten nominien morfologiaa ja murremaantiedettä. A. Tutkimus. B. Sanasto ja kartat.) 44: 219–223
- Paikannimet kirjaan (Suomalainen paikannimikirja.) 50: 268–273.

TUOMI-NIKULA, OUTI: Poronhoitajat Venäjällä ja Suomessa itsereflektion kohteena. (Ruotsala, Helena, Muuttuvat palkiset. Elo, työ ja ympäristö Kyrön paliskunnassa ja Kuolan Luujärven poronhoitokollektiiveissa vuosina 1930–1995.) 45: 207–209

TURUNEN, AIMO Lauri Posti † (17.3.1908–5.3.1988). 30: 157–161

UKKONEN, SISKO Volter Kilven Albatrossin tarina. Referat: Volter Kilpis Albatros-Geschichte. 18: 161–173

UKKONEN, TAINA: Turkulaisten telakoiden arki telakkatyöläisnaisten muistoissa. Summary: Everyday life at the Turku shipyards as recalled by women who worked there. 41: 199–220

UOTILA, JUSSI ks. Ikola, Niilo – Uotila, Jussi.

UUSPÕLD, ELLEN Viroa suomalaisille. (Remes, Hannu, Viron kielioppi.) 28: 233–235

VAHE, JOUKO Lisäpiirteitä lounaismurteiden äännehistoriaan. Referat: Ergänzende Beiträge zur Lautgeschichte der finnischen Südwestmundarten. 3: 11–18

WAHLQVIST, SIRPA: Koivistolaiset sotakorvauskuunareiden rakentajina Raumalla F. W. Hollming Oy:n telakalla vuosina 1945–1952. Summary: Koivistonians as builders of schooners at the Hollming yards in Rauma 1945–1952 in compensation for war indemnities. 46: 141–158

VAHROS, IGOR Saksalainen tutkimus suomen kielen venäläisistä lainasanoista. (Plöger, Angela, Die russischen Lehnwörter der finnischen Schriftsprache.) 16: 159–171

VAINIO, VAPPU Kotva-sanueen merkityksistä. Summary: On the Meanings of Finnish Kotva and its Derivatives. 4: 20–29

VAITTINEN, PIRJO Säädyllinen murhenäytelmä: romaani muutosten kourissa. Summary: Helvi Hämäläinen’s novel ”A Respectable Tragedy” and the modifications made to it before publication. 21: 145–160
- Kieli ja kerronta maailmankatsomuksen kuvastajina Teuvo Pakkalan romaanissa ”Pieni elämäntarina”. Summary: Narration and language as reflectors of the world wiew in Teuvo Pakkala’s novel ”Pieni elämäntarina”. 24: 143–157
- Sillanpään Nuorena nukkuneen vastaanotto Ruotsissa. Summary: The reception in Sweden of Sillanpää’s Nuorena nukkunut (Fallen asleep while young). 25: 113–127
- Noitarummun ja tuohitorven kaikuja: suomalaislyriikka ruotsalaissilmin. Summary: Echoes of the shaman’s drum and the birch bark horn: Finnish poetry through Swedish eyes.28: 167–186
- Amerikkalainen tutkimus kansanomaisen ja akateemisen estetiikan kohtaamisesta Kalevalassa. (DuBois, Thomas, Finnish Folkpoetry and the Kalevala. New Perspectives in Folklore.) 39: 247–249

VAITTINEN, TANJA: Vanhan kirjasuomen yhdysverbit. Referat: Die zusammengesetzten Verben in der alten finnischen Schriftsprache. 45: 45–66
- Kielenohjailua viime vuosisadalla. (Kalliokoski, Eija – Pokela, Kristiina, Puristien suomesta moniarvoiseen kieleen. Oikeakielisyyden, kielenohjailun ja -huollon periaatteita ja käytäntöä nykysuomen alusta kolmannelle vuosituhannelle. Esipuhe ja toim. Antero Niemikorpi.) 47: 253–256
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2005. 48: 148–150
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2006. 49: 185–186
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2007. 50: 231–233
- ”Kasviopin erisanat suomenkielessä” (Pitkänen, Kaarina, Suomi kasvitieteen kieleksi. Elias Lönnrot termistön kehittäjänä.) 50: 249–252
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2008. 51: 192–194
- Vastoinkäymisyys-tyyppiset johdokset vanhassa kirjasuomessa. Summary: Derivatives with the ending -misuus/misyys in Old Literary Finnish. 51: 58–75
- Kertomus Suomen Kielen Seuran toimivuodesta 1.1.–31.12.2009. 52: 188–189

VAITTINEN, TANJA ks. LEHTOSALO, KAISA – VAITTINEN, TANJA Sai sampo valmihiksi, kirjokansi kaunihiksi

VALGE, JÜRI Villem Grünthal-Ridala kielimiehenä. 27: 165–173
- Lauri Kettunen ja muuan viron oikeinkirjoituskiista. Referat: Lauri Kettunen und eine die estnische Orthographie betreffende Streitfrage. 28: 75–82
- Suomea virolaisille: teoksia, tekijöitä, taustaa. Referat: Finnisch für Esten: Bücher, Verfasser, Hintergrund. 29: 175–186

VALKAMA, LEEVI Tunnelma sanan käytöstä F. E. Sillanpään ”Elämässä ja auringossa”. Referat: Über den Gebrauch des Wortes tunnelma (Stimmung) in F. E. Sillanpääs Werk ”Elämä ja aurinko” (Das Leben und die Sonne). 1: 149–175
- Kuvakielen funktioista Aleksis Kiven Kullervossa. Referat: Die Funktion der Bildersprache in Kullervo von Aleksis Kivi. 7: 116-131
- ”Papin tyttärestä” ”Mirdjaan”. Hiukan suomalaisen romaanin muotohistoriaa. Referat: Von der ”Pfarrerstochter” bis ”Mirdja”. Einiges zur Formgeschichte des finnischen Romans. 9: 170–187
- Kuusi ja seitsemän veljestä. Summary: Six and seven brothers. 12: 133–147
- Uusi näkökulma 1800-luvun jälkipuolen kirjallisuuteen. (Alhoniemi, Pirkko, Idylli särkyy. Kansallisromanttisten ideaalien mureneminen jälkiromantiikan ja realismin kauden kirjallisuudessamme.) 15: 277–281
- Tutkielmia Juhani Ahosta. (Koskimies, Rafael, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta.) 17: 172–175
- Martti Rapolan kirjailijankuva. (Koskimies, Rafael, Martti Rapolan Hämäläinen trilogia.) 18: 210–213
- Alkion ja Koskenniemen kirjeenvaihtoa. Referat: Der Briefwechsel zwischen Alkio und Koskenniemi.) 19: 128–143
- Rafael Koskimies † (9.2. 1898–19.11. 1977) 20: 161–167
- Kalevalan estetiikkaa. (Koskimies, Rafael, Kalevalan estetiikkaa.) 20: 196–200
- Muuan näkökulma Santeri Alkion romaaniin Murtavia voimia. Referat: Einige Betrachtungen über den Roman ”Murtavia voimia” von Santeri Alkio. 21: 129–144

VALKEAKARI, MAILA Eläytymisesityksen tulo suomalaiseen kirjallisuuteen. Referat: Über die Anfänge der erlebten Rede in der finnischen Literatur. 11: 135–148

WALL, MARKETTA Hyvon Kudeneule Oy valloitti Hangon. Summary: Hyvon Kudeneule Oy conquered Hanko. 49: 95–117

WALLENIUS, ERKKI Otteita Kannan toimintakertomuksesta toimikaudelta 1968–69. 12: 192–193
- Otteita Kannan toimintakertomuksesta toimikaudelta 1969–70. 13: 214–216

VALONEN, LEENA Säilyvät ja muuttuvat paikannimet. (Ainiala, Terhi, Muuttuva paikannimistö.) 40: 206–209

VALTONEN, PÄIVI Kirjava kielikuva nuorista (Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Toim. Routarinne, Sara – Uusi-Hallila, Tuula.) 50: 274–279

VALTONEN, PÄIVI – LAINE PÄIVI Kohti kielentutkimusta. (Kieltä kohti. Toim. Tiina Onikki-Rantajääskö – Mari Siiroinen.) 51: 195–200

VANHATALO, ULLA: Koehenkilöiden taustan merkitys kokeellisessa leksikaalisessa semantiikassa ja sen sovelluksissa. Summary: The impact of the backgrounds of the informants in experimental lexical semantics and in its applications. 46: 81–105

VANHA-SIMILÄ, MARIA Työjuhdasta kilpaurheilijaksi – kansallishevosen vaiheita. Summary: From the workhorse to the racehorse. Stages in the development of the Finnish horse. 49: 118–140.

VARIS, MARKKU: Sienten nimet sienestäjän oppaana. Summary: Names of mushrooms as a guide to a mushroom picker. 43: 65–79

VARTIAINEN, PENTTI Verbien nominaalirakenteista. Referat: Über die Nominalkonstruktionen der finnischen Verben. 9: 80–95
- Käännöslainat tutkimuksen kohteena. (Hakulinen, Lauri, Suomen sanaston käännöslainoja.) 12: 196–198
- Kieltohakuiset verbit tutkimuksen kohteena. (Kiuru, Silva, Suomen kielen kieltohakuiset verbit.) 20: 180–184
- Suomen sanontoja viroksi tulkittuna. (Alvre, Paul, Soome sõnakonstruktsioone ja väljendeid 1-7.) 23: 182–185
- Uudistuvaa äännehistoriaa. (Mielikäinen, Aila, Etelä-Savon murteiden äännehistoria I. Konsonantit.) 25: 160–164
- Uusi kielenopas. (Itkonen, Terho, Kieliopas.) 26: 197–202
- Urbaania dialektologiaa. (Nuolijärvi, Pirkko, Kieliyhteisön vaihto ja muuttajan identiteetti; Nuolijärvi, Pirkko, Kolmannen sukupolven kieli. Helsinkiin muuttaneiden suurten ikäluokkien eteläpohjalaisten ja pohjoissavolaisten kielellinen sopeutuminen.) 29: 218–224
- Kaksi väitöskirjaa geminaatiosta. (Nahkola, Kari, Yleisgeminaatio; Palander, Marjatta, Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio.) 31: 211–218
- Rinnastuksen kielioppia ja pragmatiikkaa. (Kalliokoski, Jyrki, Ja. Rinnastus ja rinnastuskonjunktion käyttö.) 32:192–197
- Kaikille lukukelpoista kielitietoa. (Ikola, Osmo, Kielen elämää ja käyttöä.) 33:182–183
- Kaksi juhlakirjaa. (Murteiden matkassa. Juhlakirja Alpo Räisäsen 60-vuotispäiväksi; Kielen ja kulttuurin Satakunta. Juhlakirja Aimo Hakasen 60-vuotispäiväksi.) 38: 237–242
- Kolmannen persoonan possessiivisuffiksin viittaussuhteet suomen yleiskielessä. Summary: Referent relations of the third person possessive suffix in the standard Finnish language. 44: 7–58

VENTO, URPO Kulttuurintutkijain järjestäytyminen. 10: 195–196

WIBERG, MATTI ks. KARLSSON, FRED – WIBERG, MATTI Puolueohjelmien kieliopillinen kompleksisuus.

WIIK, KALEVI Neljäs kansainvälinen foneettisten tieteiden kongressi. 4: 117–118
- ks. Ikola, Osmo – Wiik, Kalevi Eurajoen murretta.

VIINAMÄKI, ANNA Huomata-verbistä ja sen kanssa esiintyvistä paikallissijailmauksista. Summary: On the verb huomata and the case expressions with which it occurs. 49: 22–44

VIITSO, TIIT-REIN Eteläviron verbitaivutus variaatiotutkimuksen kohteena. (Pajusalu, Karl, Multiple Linguistic Contacts in South Estonian: Variation of Verb Inflection in Karksi.) 39: 217–221

VILKUNA, KUSTAA Talviapajan avaaminen Rymättylän vesillä. Summary: Finding a Place for Winter Seining at Rymättylä. 4: 36–61

VIRRANKOSKI, PENTTI Kuka oli Narvan ilolaulun sepittäjä IGHS? Referat: Wer war IGHS, der Verfasser des Narvaer Preisliedes? 10: 37–54

Virsu, Ville: Mieli järkkyy – pysyykö kieli perässä? (Kapiala, Ulla-Helena, Voiko mielenterveyden häiriöitä ymmärtää ja nimetä? Psykiatria ja sen diagnoosinimikkeet.) 47: 244–247
- Dialoginen passiivilause toimittajan työkaluna (Makkonen-Craig, Hanna, Toimittajan läsnäolo sanomalehtitekstissä. Näkökulmia suomen kielen dialogisiin passiivilauseisiin.) 48: 170–174

VIRTANEN, TIMO JUHANI Olohuone. Referat: Das Wohnzimmer. 25: 101–112
- ks. RÄSÄNEN, MARTTI – VIRTANEN, TIMO J. Kulttuurien kohtaaminen: pakolainen, siirtolainen, vierastyöläinen

VIRTARANTA, PERTTI Suomen kielen käsikirja. (Suomen kielen käsikirja. Toim. Osmo Ikola) 11: 177–179
- Martti Rapola 80-vuotias. 13: 5–16
- Niilo Ikola † (25.9. 1883-30.12. 1971). 14: 223–227
- Heikki Ojansuu 1873–1923. 15: 211–233

VORONOV, MIKHAIL Kaksi väitöskirjaa hiipuvasta inkerinsuomesta (Riionheimo, Helka, Muutoksen monet juuret. Oman ja vieraan risteytyminen Viron inkerinsuomalaisten imperfektinmuodostuksessa; Kokko, Ossi, Inkerinsuomen pirstaleisuus. Eräiden sijojen kehitys murteen yksilöllistymisen kuvastajana.) 50: 256–263

VUORELA, TOIVO Hanho eli kousa. Referat: Hanho und kousa. 1: 101–112

VUORINIEMI, JORMA Tältä istumin. (Itkonen, Terho, Naillä näkymin. Kirjoituksia nykysuomesta ja sen huollosta.) 18: 189–198
- Lauseoppi kääntymässä uuteen uskoon. (Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred, Nykysuomen lauseoppia.) 23: 153

YLIKOSKI, JUSSI: Krevinologian perusteos. (Winkler, Eberhard, Krewinisch. Zur Erschließung einer ausgestorbenen ostseefinnischen Sprachform.) 41: 288–292
- Fennougristien ja suomalais-ugrilaisten kongressi Tartossa. 42: 230–235
- Uusia näkökulmia itämerensuomeen. (Facing Finnic. Some challenges to historical and contact linguistics. Ed. by Johanna Laakso.) 43: 218–224
- Havaintoja suomen ns. viidennen infinitiivin käytöstä. Summary: Remarks on the use of the proximative verb form (the socalled 5th infinitive) in Finnish 45: 7–44

YLI-VAKKURI, VALMA
- Konkreettisen substantiivin paikallissija-attribuutti suomen paikallissijajärjestelmässä. Summary: The local case attribute of the concrete noun in the Finnish local case system. 12: 35–71
- Suomen virke ja lause. Käsitteellistä ja terminologista rajankäyntiä. Summary: Clause (lause) and sentence (virke) in Finnish. Conceptual and terminological limits. 15: 24–37
- Onko suomen kvalitatiivinen astevaihtelu epäproduktiivinen jäänne? Summary: Is qualitative consonantal gradation in Finnish an unproductive relic? 18: 53–69
- Suomen kielen omistusliitteen tulevaisuus. Summary: The future of the possessive suffix in Finnish: A tentative prognosis based on the Finnish (essay-writing) test in the matriculation examination. 34: 77–88
- Johdatus deiktologiaan. (Larjavaara, Matti, Suomen deiksis.) 34: 195-198
- Oppihistoriallinen johdatus suomen kielen nesessiivirakenteisiin. (Laitinen, Lea, Välttämättömyys ja persoona. Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia.) 37:225–227
- Paavo Siro † (2.8.1909–27.2.1996). 38: 173–176

ÅSTRÖM, ANNA-MARIA Arkipäivän elämän analyysia. (Everyday life and ethnicity. Urban families in Loviisa and Võru 1988-1991. Ed. by Anna Kirveennummi, Matti Räsänen & Timo J. Virtanen.) 37: 245–248

ÖSTER, KATRI Intiimien tekstien lumoissa. Katsaus päiväkirjojen maailmaan. Summary: Under the spell of intimate texts. A review of the world of diaries. 50: 110–124.