Haavoittua voi esimerkiksi sodassa tai pesäpallopelissä. Vakavaan konfliktiin tai jännittävään peliin
liittyvät tapahtumat eivät kuitenkaan ole edellytyksiä sille, että ihmistä voidaan luonnehtia
haavoittuvaksi. Tutkimusryhmämme päättikin alkaa selvittää haavoittuvuuden tematiikkaa. Jo
tutkimuksen alkumetreillä törmäsimme Ylen uutiskatkelmaan: ”Kuntoutukseen on tullut pääosin
vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia vauvoja vanhempansa kanssa.” Nopeasti selvisi,
että haavoittuvuutta on monenlaista ja ilmaus käyttäjilleenkin sumea.
Perehdyimme aiheeseen haavoittuva(ise)ssa asemassa oleva -ilmauksen kautta. Selvitimme
uutisteksteistä, keitä haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat ja mitä heistä viestitään.
Erityisesti meitä kiinnostivat semanttiset roolit, joita heille annetaan, ja oletukset roolien taustalla.
Edellisessä sitaatissa ”vauva” on kyllä toimijan roolissa, mutta mielikuva pikku uimapuvussaan
terveyskylpylään saapuvasta pontevasta vauva-asiakkaasta lienee kaukana todellisuudesta.
Havaitsimme, että toimijuus ei suinkaan ole haavoittuvassa asemassa olevien omissa käsissä, vaan
he ovat ylhäältä tulevien toimien kohteena. Haavoittuva asema syntyy usein avuntarpeesta, joka
voidaan esittää erilaisten hyötyjen saamisen tai avun kohdistamisen perusteena. Lisäksi
haavoittuvassa asemassa oleminen näyttäytyy pysyvänä olotilana: tässä asemassa ollaan, eikä siitä
poispääsyn keinoja juuri näy.
Haavoittuvassa asemassa oleva -ilmaus on yleistynyt uutisteksteissä 2020-luvulle tultaessa.
Aineiston tarkempi tarkastelu osoitti, että useimmat esiintymät koskevat etenkin kahta
yhteiskunnallista aihetta: koronapandemiaa ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Kieli onkin
tiiviisti kytköksissä aikaan ja heijastelee maailman myllerryksiä. Vaikka haavoittuvuus on keskeinen
osa ihmisyyttä niin turvallisissa kuin turvattomissa oloissa, se tulee näkyväksi erityisesti silloin, kun
haavoittumisen riski konkretisoituu.
Tutkijan työssä riskinä on maailman mittakaavassa vaaraton tyhjän paperin kammo. Tähän
yhteiskirjoittaminen on kokemuksemme mukaan hyvä lääke. Kun aineisto oli kerätty ja olimme sitä
aikamme tarkastelleet, artikkelin ydin alkoi hahmottua kahvin ja pullan äärellä käydyn keskustelun
kautta. Keskiössä olivat vapaamuotoiset hajatelmat, jotka koskivat aineistoa sekä haavoittuvassa
asemassa oleva -ilmauksen osien merkityksiä. Keskeneräiset ajatukset, joiden ilmaiseminen
kirjallisesti tuntui vaikealta, keriytyivät ensin puheeksi ja lopulta yhdessä jalostettuina artikkeliksi.
Korvapuustilla voi olla yllättävän suuri merkitys tieteen tekemisessä.
