Tulevaisuuden kirjoitustaidot: kohti uudenlaista kirjoittajuutta

Tarkastelemme Sananjalan numerossa 67 kielten yliopisto-opiskelijoiden reflektioita omista
kirjoittamisstrategioistaan. Niissä yhdistyvät koulupolun aikana opitut prosessikirjoittamisen vaiheet ja
luovuus, joka voi tarkoittaa esimerkiksi kirjoittamisen ja suunnittelun yhdistämistä tai tajunnanvirtamaista
tekstin tuottamista. Vuosina 2021–2024 kerätyssä aineistossa generatiivisten kielimallien eli tekoälyn
käyttö ei vielä juurikaan näy, mutta millaisia kirjoittamistaitoja tulevaisuuden opiskelijat nopeasti
muuttuvassa maailmassa tarvitsevat?

Koulukirjoittaminen ohjaa myös yliopistossa

Kielten yliopisto-opiskelijat ovat maisterivaiheen opinnoissa jo kokeneita kirjoittajia. Useimmille heistä on
todennäköisesti opetussuunnitelman mukaisesti opetettu erilaisista tekstilajeista, tekstin rakentamisesta,
normien hallinnasta ja kirjoittamisen prosessimaisuudesta eli suunnittelusta ja muokkaamisesta osana
tekstin tuottamista.

Kouluaikainen kirjoittaminen on jättänyt opiskelijoihin erilaisia jälkiä. Toinen on kokenut, että saa ilmaistua
itseään parhaiten kirjoittamalla, toiselle kirjoittamiseen liittyy kielteisiä tunteita ja esimerkiksi tyhjän
paperin pelkoa. Yliopisto-opintojen aikana kirjoittamisesta on tullut rutiinia, ja kaikki ovat saaneet
kirjoittamisen ohjausta esimerkiksi akateemisen kirjoittamisen konventioista. Aiemmin opitut
kirjoittamiskäytänteet ovat kuitenkin vahvoja malleja. Opiskelijoiden ei ole esimerkiksi helppoa tai
automaattista oppia hyödyntämään tekoälyä oman kirjoitusprosessinsa osana.

Tekoäly muuttaa kirjoittajuutta

Tekoälyn käytöstä osana opintoja ja tulevaisuuden työelämätaitoja on kirjoitettu jo uuvuttavuuteen asti.
Vähemmän on pohdittu sitä, millaisia tekoälytaitoja tulevaisuuden opiskelijat tarvitsevat. Monia mietityttää
tekoälyn eettisyys, eikä huolta voi ohittaa. Silti kaikki tarvitsevat valmiuksia tai ainakin tietoa siitä, miten
tekoäly voi auttaa erilaissa akateemisissa taidoissa tiedonhausta kirjoittamiseen. Suunnittelusta lähtevä
prosessikirjoittaminen muuttuu väistämättä, jos kirjoittaja haluaa hyödyntää suunnittelun ja ideoinnin apuna
tekoälyä. Tekoäly voi olla mukana myös muokkaamisessa, mutta ainakin yliopistomaailmassa sekä opettajat
että opiskelijat haluavat pitää edelleen kiinni siitä, että tekstien sisältö on kirjoittajan itse tuottamaa. Meille
on tärkeää, että kirjoittajuus, oppiminen ja kriittinen ajattelu pysyvät omissa käsissämme.

Kirjoittaja

laine ja mutta 1

Päivi Laine ja Maarit Mutta

Kuka olet ja mitä tutkit?

Laine: Olen Turun yliopiston suomen kielen dosentti ja yliopistonlehtori. Olen kiinnostunut erityisesti suomen
kielen oppimisesta ja opettamisesta ja tutkin esimerkiksi kirjoittamista ja kestävää kehitystä edistävää
kielten oppimista.

Mutta: Olen Turun yliopiston ranskan kielen vanhempi yliopistonlehtori ja dosentti Jyväskylän Soveltavan
kielentutkimuksen keskuksessa. Olen kiinnostunut kielen oppimisesta ja opettamisesta eri
oppimiskonteksteissa ja erikoistunut kirjoitusprosessien sujuvuuden tutkimukseen.

Mitä ihmettelit viimeksi?

Laine: Vertailimme kirjoittamista suomessa ja ruotsissa. Yllätyin, miten samalla tavalla kirjoittajat pitävät taukoja
eri kielissä, vaikka erojakin on esimerkiksi siinä, millaisissa kohdissa taukoja pidetään.

Mutta: Viimeksi ihmettelin sitä, miten kirjoittajat tunnistavat oman kirjoitusprofiilinsa ja kuinka paljon
kouluaikainen palaute voi vaikuttaa kirjoittajan näkemykseen itsestään kirjoittajana.

Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.30673/sja.160106