Murteista kiinni – Suomessa asuvien monikulttuuristen kokemuksia

Vaikka murteet voivat olla vaikeaselkoisia, niillä on merkitystä, asuipa sitten missä päin Suomea vain. Se käy ilmi 23 monikulttuurisen suomenpuhujan kokemuksista, jotka on kerätty Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeessa.

Haastatellut ovat hyvin eri kohdissa polkuaan suhteessa murteisiin. Yksi on ollut Suomessa kaksi vuotta, muutamat koko ikänsä. 11 on muuttanut maahan aikuisiällä, kahdeksan viimeistään kouluiässä. Vanhin oli haastatteluhetkellä 67-vuotias, nuorimmat parikymppisiä. He asuvat eri puolilla Suomea, suurin osa kaupungissa, usein takanaan monia paikkakuntia. 

Murteisiin havahtumista

Suomessa pidempään asunut kuvailee, että alkuaikoina ”kaikki oli sama”, mutta muiden kommenttien perusteella hän alkoi kiinnittää huomiota kuulemiinsa murteisiin. Jotkut ovat saaneet kommentteja murteellisesta kielenkäytöstään, vaikka heidän puheessaan olisikin vain joitakin murrepiirteitä ja vaikka arkisessa kielitaidossa olisi selviä aukkoja.

Suomeen muuttanut ja täällä asuva oppiikin murretta omassa ympäristössään, melkein huomaamatta. Saksasta kotoisin oleva haastateltu muistelee vuosikymmenten jälkeen sitä, miten hän Suomeen tultuaan oppi savoa ja luuli sitä ”standardiksi”. Lukuisilla kielikursseilla ”ensin piti opettaa sitä savon kieltä pois”. Inkeriläistaustainen nainen puolestaan muistelee joidenkin kotoa oppimiensa sanojen herättäneen kummastusta.  

Paikkoja ja ihmisiä

Asuinpaikat mutta myös vierailut eri paikkakunnilla ovat lisänneet murretietoisuutta. Murteen tarttumista pohditaan osana henkilöhistoriaa. Murre ei ehkä tarttunut pitkänkään ajan kuluessa, mutta toiselle jo muutamat kesäpaikan ilmaukset hämäläisalueelta jäivät hetkeksi puheeseen ja herättivät huomiota pääkaupungissa. 

Lisäksi mainitaan ihmisiä, joilla on ollut keskeinen rooli murteisiin tutustumisessa: Ystävän murre kuulostaa ihanalta, kivat jätkät rakennustyömaalla puhuivat Vaasan ja Oulun murteita. Murteen ymmärtäminen vaikka sukulaisten parissa on positiivinen haaste.

Murteisiin suhtaudutaan valtaosin myönteisesti, jopa innostuneesti. Murteisiin törmää jossain vaiheessa, ja ajatukset niistä muuttuvat matkalla, eikä murteen kokeminen omaksi liity suoraan kielitaitoon. Joka tapauksessa murteiden huomaaminen omassa ja toisten puheessa osoittaa niiden merkityksen suomenkielisessä arjessa. Se, kuinka monikulttuuriset käyttävät murteita ja kokevat ne, vaatii kuitenkin vielä tarkempaa tutkimusta.