Ystäväni, tuttavani, rati riti ralla.
Käy nyt kanssain piirileikkiin, rati riti ralla.
Sinun kanssas käsitysten, rati riti ralla.
Sinun kanssas pyörimässä, rati riti ralla.
Tämän tunnetun laulutekstin tummennettua osaa kutsutaan refrengiksi. Refrengit voivat olla yksittäisiä sanoja, tavuja tai pidempiä fraaseja, jotka toistuvat laulussa säännönmukaisesti. Vaihtoehtoisia nimityksiä sille ovat suomen kielessä esimerkiksi kertauma tai kertosäe.
Jokaisella lieneekin kokemus siitä, kuinka laulusta jää vahvimmin mieleen juuri kertosäe. Usein kansanlauluissa tämä kertosäe ei vaikuta liittyvän laulun sanomaan tai edes tarkoittavan mitään, etenkin, jos se koostuu merkityksettömän kuuloisesta ääntelystä kuten hei luulia illalla tai sumfatirallallei. Mikä mahtaa motivoida laulajia tällaiseen rallatteluun?
Perinteisesti refrengien tehtävänä on usein ollut rytmittää jonkinlaista toimintaa, kuten tanssia tai työntekoa. Laulun rakenteen kannalta se toimii myös ennakoivana merkkinä säkeen vaihtumisesta. Samalla refrengi antaa mahdolliselle esilaulajalle aikaa miettiä seuraavaa säettä, mikä on hyödyllistä etenkin tämän improvisoidessa. Lisäksi se antaa kaikille läsnäolijoille mahdollisuuden osallistua lauluun, mikä auttaa luomaan siitä yhteisöllisen kokemuksen. Monet refrengit toteuttavat myös kielen poeettista funktiota, kun ne perustuvat kielellä leikittelyyn ja tietynlaisen tunteen hakemiseen äänteiden tuottamisessa.
Tutkimani vatjalaiset ja inkeroiset refrengit ovat erityisen kiinnostavia, sillä niissä heijastuvat Inkerinmaan historialliset kieli- ja kulttuurikontaktit. Jotkin aineistoni refrengeistä ovat peräisin selvästi lainaperäisistä elementeistä, kuten vaikkapa tanssilauluissa yleinen riimipari kalina–malina (ven. ‘koiranheisi–vadelma’). Toisinaan refrengi koostuu omaperäisistä huudahduksista, kuten ai, oi, voi, joo, vaa(n) ja no(o). Joitakin refrengisanoja, kuten ljuuli tai laadoi, on puolestaan tulkittu historiansa aikana jopa esikristillisten jumalien nimityksiksi – vaikka todellisuus lieneekin jotain hieman tavanomaisempaa.
Refrengi on lauluperinteen kiehtova osanen, joka antaa toiminnalle rakenteen ja raamit – ja samalla yhdessä laulamisen iloa. Antautuessamme säkeistöjenvälisen rallatuksen valtaan teemme jotain, mikä on yhdistänyt ihmisiä kautta aikojen.
