Viime syksynä kävin jokavuotisilla ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kulttuurimessuilla Tukholmassa. Ne ovat vuosien mittaan kasvaneet huomattavasti ja ohjelmaa on nykyään tarjolla useassa salissa rinnakkain. Ruotsinsuomalaisuudesta on tullut ”in”-juttu Ruotsissa, ja se on esillä yhä enemmän; siitä puhutaan. Oma suomalainen tausta tuodaan rohkeammin esille. Elämänkertomuksia kerrotaan ja kirjoja, radio- ja tv-dokumentteja julkaistaan. Tarinoissa ilmenee sekä surua äidinkielen ”menetyksestä” että iloa monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta. Uudenlaista ylpeyttä esiintyy, mutta varsinkin aiemmin on koettu myös häpeää oman suomalaisen taustan takia. Ruotsinsuomalaisuus on laajaa ja monimuotoista ja suhtautuminen siihen ajan myötä muuttuvaa.
Suomi kiinnostaa Ruotsissa: yhteydet Suomen ja Ruotsin välillä ovat tiiviimmät kuin koskaan aiemmin esimerkiksi puolustusyhteistyön ja NATO-jäsenyyden myötä. KAJ-yhtyeen voitto Ruotsin euroviisukarsinnoissa lisäsi huomiota Suomea kohtaan.
Vaikka ruotsinsuomalaiset ovat olleet kansallinen vähemmistö jo 25 vuotta, koetaan Ruotsissa edelleen puutteita tietoisuudesta maan kansallisista vähemmistöistä. Ruotsinsuomalaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä on toistuva debattien aihe.
Oma tutkimukseni on keskittynyt 70- ja 80-luvulla kasvaneisiin toisen polven ruotsinsuomalaisiin. Heidän lapsuudessaan Suomi oli tavallaan etäämpänä: ei ollut internetin mahdollistamaa näppärää yhteydenpitoa tai nopeaa tiedonhakua. Heille Suomi-kuvaa loivat kesäiset lomamatkat usein Suomen maaseudulle. Kohderyhmäni vanhemmat ehtivät kokea sodanaikaisen tai sodan seurauksista kärsivän Suomen.
Koska suomalaisuutta on ollut Ruotsissa kautta aikojen, ovat kansallisen vähemmistön kriteerit täyttyneet ruotsinsuomalaisten osalta. Suomalaistaustaisten määrä lasketaan Ruotsin tilastoissa kolmessa sukupolvessa. Tämän laskutavan mukaan nykyinen ruotsinsuomalaisuus on pääosin 1900-luvun puolivälin jälkeisen maahanmuuton seurausta. Osan Ruotsin vanhasta suomalaisuudesta muodostavat meänkieliset tornionlaaksolaiset, joiden ryhmä on oma erillinen kansallinen vähemmistönsä. Kiinnostus suomalaisiin juuriin on lisääntynyt, kun moni ruotsalainen on DNA-testin avulla todennut kuuluvansa metsäsuomalaiseen sukuun.
Ruotsin ja Suomen yhteinen historia ja tiivistyvät yhteydet, suomalaistaustaisten suuri määrä Ruotsissa ja ruotsinsuomalaisuuden dynaamisuus tekevät ruotsinsuomalaisuudesta kiehtovan ja tärkeän tutkimuskohteen.
