“Nuoret, kieli ja arjen kohtaamiset” -teemamme on laaja, aina ajankohtainen, moniulotteinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Se koskettaa oikeastaan meitä kaikkia – ei ainoastaan tutkijoina ja opettajina, vaan myös ihmisinä, jotka elävät, toimivat ja kommunikoivat jatkuvasti muuttuvassa kielimaisemassa myös nuorten kanssa.
Nuoruus on elämänvaihe, jossa identiteetti rakentuu ja yhteisöt muotoutuvat. Kieli toimii keskeisenä välineenä näissä prosesseissa. Kieli ei ole vain kommunikoinnin väline, vaan se on myös kuulumisen, erottumisen ja vaikuttamisen tapa.
Nuorten kieli elää, muuttuu ja uudistuu usein nopeammin kuin mikään muu kielen osa-alue – ja juuri siksi se tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisen näkymän kielen dynamiikkaan. Nuorten kielessä yhdistyvät luovuus, leikillisyys ja nopea reagointi ympäröivään kulttuuriin. Uudet ilmaukset syntyvät, leviävät ja myös katoavat hämmästyttävän nopeasti. Sellaiset omasta mielestäni uudet sanat kuin slay, delulu ja cringe saattavat tuntua nuorten mielestä jo vanhoilta, ja niiden sijaan nuorten kielessä on uusia sanoja, joita keski-ikäistyvä kielentutkija ei ole vielä kuullutkaan. Sanastolla luodaankin myös yhteisöllisyyttä, ja sanat sisältävät hienovaraisia merkityksiä, jotka avautuvat ennen kaikkea saman viiteryhmän jäsenille – tässä tapauksessa nuorille itselleen – ja joita viiteryhmään kuulumaton ei välttämättä ymmärrä samalla tavalla tai oikein.
Slay-sanalla siis ilmaistaan, että jossain asiassa onnistutaan upeasti tai että jotain tehdään näyttävästi tai itsevarmasti. Delulu puolestaan tulee sanasta delusional ’harhainen’, ja sitä käytetään leikillisesti tilanteissa, joissa joku on epärealistisen toiveikas. Nuorten sanoja käyttäessään viiteryhmän ulkopuolinen ja erityisesti oma vanhempi voi olla varsin cringe eli myötähäpeää herättävä ja vaivaannuttava ihminen.
Jo näitä sanoja tarkastelemalla näkyy englannin kielen suuri vaikutus nuorten kieleen. Selvimmin se näkyykin sanastossa, mutta myös kielen rakenteissa ja tyylissä. Nuoret eivät kuitenkaan vain omaksu vaikutteita, vaan muokkaavat niitä aktiivisesti omaan käyttöönsä sopiviksi – usein kekseliäälläkin tavalla. Sanat voivat esimerkiksi taipua suomen kielen mukaan (cringe, cringeä), ja niihin voidaan liittää uusia merkitysvivahteita.
Arjen kohtaamiset puolestaan ovat niitä tilanteita, joissa kieli reaalistuu. Arjen kohtaamiset tapahtuvat hyvin monissa erilaisissa paikoissa ja tiloissa. Arjen kohtaamisia on niin koulussa, verkossa, harrastuksissa, työpaikoilla kuin kaduilla, kaupungissa ja kylilläkin. Niissä neuvotellaan merkityksistä, rakennetaan suhteita ja joskus myös kohdataan ristiriitoja. Arjen kohtaamisissa kieli on väline, jolla rakennetaan yhteyttä ja piirretään rajoja.
Nuorten kieli on oma kiinnostava kielimuotonsa, joka haastaa meitä tarkastelemaan myös omia käsityksiämme kielestä, normeista ja erilaisista tavoista käyttää kieltä. Samalla se muistuttaa meitä siitä, miten kieli kuuluu kaikille sen käyttäjille.
Seminaarissa teemaamme “Nuoret, kieli ja arjen kohtaamiset” tarkastellaan kahden Turun yliopistossa käynnissä olevan hankkeen kautta:
Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performanssina (Kiera) -hankkeen tavoitteena on tutkia suomalaisen kielivarannon tilaa kielenrakennuksen näkökulmasta. Kielenrakennuksella tarkoitetaan erilaisia käynnissä olevia ja usein tiedostamattomia prosesseja, joilla kieliä erotetaan ja rajataan muista kuvitteellisista kielistä tai kielimuodoista. Prosessit voivat olla esimerkiksi ideologisia, poliittisia tai taloudellisia.
Kohtaamisia kodin rajoilla (KOKORA) -hankkeessa puolestaan keskitytään kerrostaloasumisen arkeen ja yhteisöllisyyteen kiinnittämällä katse kodin rajoihin. Sellaisiin alueisiin, joissa raja yksityisen ja julkisen välillä on häilyvä.
Meillä on ilo saada seminaariin esitelmä kummastakin hankkeesta. Esitelmöimässä ovat FT Hanna Lantto, joka johtaa Kiera hanketta, sekä KOKORA-hankkeen tutkija, dosentti Silja Laine ja harjoittelija Riia-Eerika Nakkila. Esityksiä seuraavan keskusteluosuuden kommentaattorina toimii suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska, joka auttaa syventämään päivän teemoja yhteisen pohdinnan kautta.
