Kysely on näppärä ja nopea tapa hankkia aineistoa, mutta onnistuneen aineistonkeruun takana on aina paljon suunnittelutyötä. Oma lukunsa on vielä se, miten kyselyyn saadaan riittävästi vastaajia. Meillä on ollut onni tarkastella todella laajaa kyselyaineistoa ja selvittää siitä, millaisia käsityksiä suomenkielisillä suomalaisilla on ruotsinkielisistä tervehdyssanoista ja -käytänteistä.
Aineistomme perustuu Ylen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä laatimaan kyselyyn, joka toteutettiin syksyllä 2023. Sen aiheena olivat tervehdyssanat. Vastaajille esiteltiin kaksi kuvitteellista tilannetta – ystävän tapaaminen ja asiointitilanne kaupan kassalla. Heidän tehtävänään oli kuvitella, miten he tervehtisivät näissä tilanteissa puhekumppaniaan. Ajankohdaksi oli ilmoitettu iltapäivä (klo 14). Valittavana oli 12 valmista vaihtoehtoa, mutta vastaaja sai halutessaan esittää myös omia vaihtoehtoja.
Kyselyn saalis löi meidät ällikällä: yli 130 000 vastausta! Lisäksi monet kirjoittivat vapaamuotoisia kommentteja, joissa he kertoivat erilaisia havaintojaan tervehdyssanojen käytöstä.
Mikä oli tämän onnistuneen aineistonkeruun salaisuus? Tässä ainakin muutama selitys:
- Kysely oli lyhyt, ja siihen pystyi vastaamaan nopeasti.
- Kysytty kielenilmiö on kaikille tuttu, eikä siitä raportointi vaatinut erityisosaamista.
- Yle piti kyselyä esillä eri kanavillaan ja muistutti siitä uusilla uutisjutuilla.
Kun aineistonkeruuta suunnitellaan, on tärkeää miettiä, mitä aineistosta on tarkoitus tutkia. Tervehdyskyselyn kohdalla ajatuksena oli, että se voisi antaa tietoa esimerkiksi eri tervehdyssanojen käytön yleisyydestä eri alueilla ja eri-ikäisten keskuudessa. Oletuksena oli, että vastaajien kommentit tarjoaisivat lisäksi tietoa niistä käsityksistä ja mielikuvista, joita suomalaiset liittävät eri tervehdyssanoihin.
Toisinaan aineistosta voi kuitenkin paljastua ilmiöitä, joita ei ole tullut ajatelleeksi sen keruun yhteydessä. Näin kävi meille, sillä löysimme tutkimusaiheemme vasta tutkimusaineistoon tutustuessa. Se, ettei kyselyssä ole kysytty mitään ruotsin kieleen liittyvää mutta vastaajat kirjoittivat myös ruotsiin liittyviä huomioita, on mielestämme tutkimuksen vahvuus: ruotsia koskevat kommentit ovat syntyneet spontaanisti. Vastauksissa kuvastuu ruotsin kielen aseman erilaisuus yksi- ja kaksikielisillä alueilla, mutta käsitykset ruotsin tervehdyssanoista ja (suomen)ruotsalaisista tervehtimiskäytänteistä ovat joka tapauksessa voittopuolisesti positiivisia.
