Rajatyö kuuluu keskeisesti tieteen yleistajuistamiseen: on tärkeää erotella, mikä on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa, mitkä taas muunlaisiin tiedollisiin orientaatioihin, kuten … Lue lisääRajojen vetoa ja ylittämistä
Aloin oman tutkijanurani perehtymällä suomen kielen vanhoihin – 1600–1800-luvuilla ilmestyneisiin – kielioppeihin. Vanhat kieliopit ovat vetäneet minua tämän ensitutustumisen jälkeen … Lue lisääWanhojen kielioppien lumo
Suomalaisia kiinnostavat kysymykset siitä, keitä olemme, ja mistä olemme tulleet. Ajan saatossa luodut teoriat tarkentuvat jatkuvan tutkimuksen myötä. Myös käsitystä … Lue lisääMyytti Tacituksen fennien liittymisestä Suomeen
Fennougristiikka on suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta. Fennougristisen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluvien kielten sukulaissuhteita ja niiden alkuperää sekä … Lue lisääJokainen kieli on tärkeä – fennougristiikka nyt
Suomenkielisessä kirjallisuudessa on monta ikonista kanahahmoa: on Agricolan Aapiskukko, Seitsemän veljeksen ”paras kukko koko kihlakunnassamme”, Immi Hellénin Punahilkka-kana sekä Asmo Alhon ja … Lue lisääMiten Suomen yleisintä lintua kuvataan kirjallisuudessa?
Heikki Ojansuu muistetaan Turun Suomalaisen Yliopiston ensimmäisenä suomen ja sen sukukielten professorina. Hän siirtyi Turkuun Helsingistä, jossa hän oli työskennellyt … Lue lisääSata vuotta Heikki Ojansuun kuolemasta
